Goodwill Kouvola avaa ovensa
Paikalliset nuoret solistit estradilla Kymi Sinfoniettan konserteissa
Lukijan kuva: valkovuokot
Mielipide: Kokoomuksen kannatus lähtee laskuun Kouvolan seudulla
EU-vaalit puhuttavat Kymenlaaksossa
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Kokoomuksen vappujuhla Kotkassa Sapokassa – Vihreiden Karhulan Jokipuistossa
Yritysten hankkeisiin on haettavissa miljoonia euroja EU-rahaa tänä vuonna
Kimmo Rahkamo Haminan Energian toimitusjohtajaksi
Kotkan kesä avautuu jo toukokuussa
Mielipide: Kymenlaakson terveyspalveluihin on tulossa isoja muutoksia
Viime vuoden alussa hyvinvointialueiden aloittaessa toiminnan jokaisella alueella tuli eteen ensimmäisenä asiana talouden tasapainottaminen vuoteen 2026 mennessä. Se tarkoittaa Kymenlaakson hyvinvointialueella palveluverkkojen karsimista mm. terveyskeskusten määrän vähentämistä, asumispalveluiden uutta tarkastelua, mahdollisesti uusia asumismuotoja kehittäen kuten esimerkiksi yhteisöllinen asuminen, organisaation uudelleen tarkastelua, ostopalveluiden vähentämistä jne.
Kymenlaakson hyvinvointialueen hallitus päätti alkuvuodesta, että Kymenlaaksossa tulee olemaan seitsemän sotekeskusta. Jokainen voi varmasti arvata, että meillä Pohjois-Kymenlaaksossa tulee tulevaisuudessa olemaan 3–4 sotekeskusta, ja mitä todennäköisemmin kolme, kunhan selvitykset etenevät. Terveyskeskusten määrän vähentyessä tärkeintä eivät ole seinät vaan mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu, henkilökunnan monipuolinen saatavuus ja osaaminen, digitalisaatio ja siihen liitttyvät etäpalvelut.
Viime aikoina on paljon puhuttu julkisuudessa etähoidosta ja sen tarpeellisuudesta. Tulevaisuudessa etähoito on varmasti osa arkipäivää mutta se ei voi kuitenkaan kokonaan korvata kasvotusten tapahtuvaa hoitoa, eikä näin ollen sovellu kaikkiin hoitotilanteisiin. Tuskin esimerkiksi lastensuojeluasioita voidaan pelkän Teamsin kautta hoitaa!
Palveluverkon supistettua on taattava kaikille kuntalaisille lain mukaan tasapuoliset ja yhdenvertaiset sotepalvelut, joten supistuneen palveluverkon rinnalle on luotava uusia toimintatapoja. Jo viime kaudella Kymsoten aikana keskustelimme usein liikkuvista palveluista ja sama keskustelu jatkuu nyt hyvinvointialueella. Pyörillä liikkuvat palvelut on yksi vaihtoehto mm. haja-asutusalueilla, mutta nyt tulisi ripeästi laskea myös kustannuksia, tuoko tämä malli säästöjä.
Ei sovi myöskään unohtaa kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä niin ikäihmisten kuin sosiaalipuolen kanssa. Jokainen meistä ymmärtää että vahva, laadukas ja osaava perusterveydenhuolto säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Miten tässä perusterveydenhuollon vahvistamisessa onnistutaan, onkin suuri kysymys. Kymenlaakson hyvinvointialueen väestörakenne ja sairastavuus ovat maan kärkikastia ja tuovat siten omat haasteensa. Ympärivuorokautisen päivystyksen säilyminen sekä Pohjois- että Etelä-Kymenlaaksossa on ykkösasia ja onneksi siitä ollaan joka suunnalla koko Kymenlaakossa yksimielisiä.
Tällä hetkellä kaikki hyvinvointialueet joutuvat etsimään keinoja alijäämien kattamiseksi vuoteen 2026 mennessä. Kymenlaakso kulkee alijäämien suhteen hyvinvointialueiden kärjessä. Hyvinvointialueemme on joutunut käyttämään paljon ostopalveluita mm. hoitohenkilökunnan saamiseksi, sekä asumispalveluiden että lasten ja nuorten palveluiden turvaamiseksi. Hyvinvointialueellamme tulee tulevaisuudessa olemaan monenlaisia uudistuksia ja muutoksia, jotka koskettavat lähes jokaisen kuntalaisen arkea tavalla tai toisella.
Birgit Koskela (kok.)
aluevaltuuston 1.varajäsen,
Kymen Tuki Oy:n hallituksen jäsen
Valkeala
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.