Kouvolan seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnissä
Mielipide: Lähihoitajia ei voi korvata tekoälyllä hoidon tarpeen arvioinnissa
Alikulkukäytävän remontti ohjaa liikenteen kiertotielle Kotkassa
Lukijan kuva: kyy
Mielipide: Kotka vastaan Kouvola
Kouvolaan avatussa uudessa lastensuojeluyksikössä koulunkäynti onnistuu saman katon alla
Koko Suomi leipoo -tv-ohjelman syksyllä alkava kausi on kuvattu Kouvolassa
Kaupunki järjestää perinteisen juhannusjuhlan Kuusankoskella
Bolt laajentuu Kotkassa
Taiteilija Johanna Oras yhteistyöhön kotkalaisen laulajatulokkaan kanssa
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Mielipide: Lähihoitajia ei voi korvata tekoälyllä hoidon tarpeen arvioinnissa
Hallituksen suunnitelmat laajentaa digitaalista hoidon tarpeen arviointia herättävät vakavan huolen potilasturvallisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilön roolista. Tekoäly ja digitaaliset palvelut voivat parhaimmillaan tukea hoitotyötä, mutta ne eivät voi korvata koulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön, kuten lähihoitajan, tekemää kokonaisarviota potilaan tilanteesta.
Hoidon tarpeen arviointi on terveydenhuollon keskeisimpiä tehtäviä. Se vaatii laajaa osaamista, kokemusta sekä kykyä tulkita ihmisen kokonaisvaltaista tilannetta. Terveydenhuollon ammattihenkilö havainnoi paitsi potilaan puhetta, myös ilmeitä, eleitä ja toimintakyvyn muutoksia. Näitä olennaisia viestejä tekoäly ei ainakaan toistaiseksi kykene tunnistamaan. SuPer pitääkin hallituksen esitysluonnosta digitaalisen hoidon tarpeen arvioinnista käsittämättömänä: lähihoitajan osaamista ei katsota riittäväksi hoidon tarpeen arviointiin, mutta tekoälyn hyödyntämistä kyllä.
On muistettava myös, että kaikilla ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista käyttää sähköisiä palveluja. Jos hoitoon pääsy perustuu yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin, vaarana on eriarvoisuuden lisääntyminen ja hoidon saatavuuden heikkeneminen juuri heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Potilaalla on oltava oikeus päästä koulutetun terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon, eikä tämä oikeus saa jäädä toteutumatta teknologian varjolla, varsinkin, kun hoitoon pääsy on jo nyt monin paikoin vaikeaa. Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi ei myöskään poista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön viimesijaista vastuuta asiakkaista ja potilaista. Siksi on välttämätöntä täsmentää, kuka tekee lopullisen arvion ja kantaa vastuun. Samalla on varmistettava riittävät resurssit sekä toimivat konsultointimahdollisuudet.
Lähihoitajien kelpoisuus hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa poistettiin edellisen hallituksen aikana terveydenhuoltolakia muutettaessa. Osaavan henkilöstön hyödyntäminen on tehokkaampi ratkaisu kuin heidän osaamisensa sivuuttaminen. Tekoälyä kannattaa hyödyntää terveydenhuollossa, mutta sen roolin on oltava tukeva, ei korvaava.
Inhimillisesti ja taloudellisesta näkökulmasta kestävin ratkaisu on se, että potilas pääsee tarvitsemaansa hoitoon ajoissa. Viivästykset ja virhearviot tulevat aina kalliiksi. Terveydenhuollon ongelmia ei ratkaista korvaamalla ihmisiä teknologialla. Ensisijaisesti tulisikin palauttaa lähihoitajille oikeus hoidon tarpeen arviointiin perusterveydenhuollossa ja hyödyntää ammattihenkilöiden osaaminen täysimääräisesti.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.