Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Keskikosken museosillan painorajoitus Kouvolassa muuttuu
Mielipide: Presidentti ja Pride
Työ Kymenlaakson luonnon eteen toi ympäristöpalkinnon
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia
Lapsen edun ensisijaisuus on määritelty YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Käytännössä lapsen edun ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että on aikuisten velvollisuus etsiä lapselle parasta ratkaisua joka tilanteessa. Lapsen etu ei voi täysimääräisesti toteutua, jollei lapsi itse ole saanut esittää asiassa näkemyksiään, tulla kuulluksi ja vakavasti otetuksi. Lapsen näkemysten kunnioittaminen ja lasten ja nuorten vakavasti ottaminen on myös itsessään keino suojella heitä: lapsi, joka kokee, että häntä kuullaan arjen pienissä asioissa, ymmärtää, että isoistakin kertominen kannattaa.
Viime aikoina pelko ja epävarmuus ovat olleet turhan usein ohjailevia voimia. Tuntuu kuin huonot uutiset eivät loppuisi ollenkaan. Juuri kun luulimme pahimman koronakurjimuksen hellittävän, tulivat tilalle raadolliset sotauutiset. Monien mieltä painaa ilmastoahdistus, taloushaasteet ja mielenterveysongelmat. Tulevaisuususko on koetuksella lasten ja nuorten lisäksi myös meillä aikuisilla.
Vaikka Suomessa lasten ja nuorten turvallisuus on monessa mielessä parantunut viime vuosikymmeninä, myös ongelmia on. Lasten ja nuorten välinen väkivalta on puhuttanut ja nuoret itse ovat nostaneet esille huoltaan kiusaamisesta sekä toiveitaan mielenterveyden tukemisesta.
Kouluterveyskyselyn (2021) perusteella erityisesti tyttöjen kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat lisääntyneet merkittävästi.
Nyt jos koskaan tarvitsemme monialaisesti ja moniammatillisesti kaikki keinot, millä lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta, tulevaisuudenuskoa ja hyvinvointia vahvistetaan. Asia on yhteinen päättäjille, lasten ja nuorten parissa työskenteleville, vanhemmille ja medialle. Turvallisuutta voidaan edistää esimerkiksi lainsäädännöllä, liikennesuunnittelulla, perheitä tukemalla ja syrjinnän vastaisella työllä. Hyvä pohja yhteistyölle on yli sektorisesti ja kunnallisesti laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kaikki sitoutuvat: tulevat hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, seurakunnat, ja poliisin ennalta estävä toiminta, joka täällä Kaakkois-Suomessa on hienosti jalkautunut nuorten pariin, niin tapahtumiin kuin someen.
Lasten ja nuorten kanssa toimiessa voimme samalla me aikuisetkin paremmin. Lapset ja nuoret auttavat meitä muistamaan, miksi lamaantuminen ja periksi antaminen eivät ole vaihtoehtoja. Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia.
Piia Kleimola (vas.) ja Christa Carpelan (kok.),
Kymenlaakson hyvinvointialuevaltuutetut,
eduskuntavaaliehdokkaat
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.