Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Keskikosken museosillan painorajoitus Kouvolassa muuttuu
Mielipide: Presidentti ja Pride
Työ Kymenlaakson luonnon eteen toi ympäristöpalkinnon
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Lapsivaikutukset on arvioitava hyvinvointialueen päätöksenteossa
Parhaillaan rakennetaan hyvinvointialueen toimintamalleja ja -käytäntöjä. Tämä rakentamisen aika on merkittävä, sillä nyt luodaan rakenteet ja toimintatavat, jotka ohjaavat hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toimintaa pitkäksi aikaa eteenpäin. Lapsivaikutusten arviointi on tärkeä ottaa osaksi hyvinvointialueen toimintaa heti.
Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Arvioinnin erityispiirteenä on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa edellytetty lapsen edun ensisijaisuuden periaate.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki edellyttää lapsivaikutusten arviointia. Hyvinvointialueen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Vaikutukset on arvioitava myös lasten ja nuorten osalta. Hyvinvointialueen on myös seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.
Kokemukset kunnista ja valtionhallinnosta osoittavat, että vaikutusten arvioinnissa usein painottuvat taloudelliset ja organisatoriset tekijät. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, kuten lapsivaikutukset, jäävät monissa tilanteissa vähemmälle huomiolle.
Lapsivaikutusten arviointi tulee ulottaa myös talousarviopäätöksiin eli on tehtävä lapsibudjetointia. Lapsibudjetointi tarkoittaa talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Kun eduskunta hyväksyi viime kesänä sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön, se edellytti, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.
Christa Carpelan
toiminnanjohtaja
MLL:n Kaakkois-Suomen piiri ry
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.