Tois­sa­ke­sä­nä tuli Kot­kan­saa­rel­la vas­taa­ni kak­si pyö­räi­li­jää Vla­di­vos­to­kis­ta. Hei­dän ai­noa syyn­sä tul­la Kot­kaan oli Le­ni­nin pat­sas. Au­toin hei­tä löy­tä­mään pat­saan.

Ar­vos­tet­tu vi­ro­lai­nen ku­van­veis­tä­jä Mat­ti Va­rik teki Le­ni­nin pat­saas­ta täy­sin epä­tyy­pil­li­sen. Tämä va­sem­man kä­ten­sä me­net­tä­nyt Le­nin on help­po ko­kea tai­tei­li­jan iro­ni­se­na kan­na­not­to­na.

Eri­tyi­sen hie­nok­si te­ok­sen te­kee sii­hen jäl­ki­kä­teen li­sät­ty käsi. Puo­la­lai­sen Krzysz­tof Bed­nars­kin veis­tä­mäs­sä pie­nes­sä va­sem­mas­sa kä­des­sä on sät­kä ja hie­man ku­mar­ta­mal­la nä­kee, mi­ten se yh­tyy kau­em­pa­na ole­vaan Le­nin-pat­saa­seen. Li­säys teh­tiin kot­ka­lai­ses­sa uu­den tai­teen näyt­te­lys­sä Port of Ar­tis­sa vuon­na 1995.

Kot­ka­lai­ses­sa Le­ni­nin pat­saas­sa on siis alus­ta as­ti ol­lut mu­ka­na sa­tii­ris­ta sym­bo­liik­kaa.

V. I. Le­nin oli mer­kit­tä­vim­piä po­liit­ti­sia vai­kut­ta­jia 1900-lu­vun Eu­roo­pas­sa ja koko maa­il­mas­sa. Hä­nen joh­dol­laan Ve­nä­jäl­le alet­tiin ra­ken­taa kom­mu­nis­tis­ta neu­vos­to­yh­teis­kun­taa val­ti­oon, joka oli pe­rus­tu­nut maa­or­juu­teen. Hän oli siis oma­na ai­ka­naan va­paut­ta­ja, vaik­ka pää­mää­ris­sään toki ja­lom­pi kuin lo­pul­li­ses­sa to­teu­tuk­ses­sa.

Le­ni­nil­lä oli mer­kit­tä­vä roo­li myös Suo­men it­se­näi­syys­his­to­ri­as­sa. On pit­käl­ti hä­nen pää­tök­sis­tään kiin­ni, et­tä olem­me saa­neet ol­la it­se­näi­nen ja va­paa Suo­mi.

His­to­ri­as­ta opim­me. Vain his­to­ri­aa tun­te­mal­la voim­me ol­la tois­ta­mat­ta sa­mo­ja vir­hei­tä tu­le­vai­suu­des­sa. – Le­ni­niä ei saa se­koit­taa Sta­li­nin hir­mu­te­koi­hin.

En kan­na­ta hen­ki­lö­pal­von­taa, mut­ta eh­dot­to­mas­ti vas­tus­tan his­to­ri­an­kir­joi­tuk­sen vää­ren­tä­mis­tä. Mm. Neu­vos­to­liit­to tuli kuu­lui­sak­si sii­tä, et­tä va­lo­ku­vis­ta­kin pois­tet­tiin ih­mi­siä, jot­ka ei­vät enää ol­leet suo­si­os­sa. En­pä ha­lu­ai­si mei­dän kot­ka­lais­ten alen­tu­van moi­seen.

Sen si­jaan voi­si puis­toa laa­jen­taa suu­rem­mak­si­kin mat­kai­lu­koh­teek­si, esi­mer­kik­si so­si­a­lis­min tai kom­mu­nis­min muis­to­mer­kik­si, jos­sa oli­si Le­ni­nin li­säk­si Mar­xin, En­gel­sin ja vaik­ka Tais­to Si­ni­sa­lon pat­saat, ja li­säk­si in­fo­tau­lus­sa se­li­tyk­set, mitä kaik­kea nämä ovat saa­neet ai­kaan.

Kot­kan Le­ni­nin pat­saan ei pi­täi­si mi­ten­kään pa­hoit­taa tääl­lä ole­vien uk­rai­na­lais­ten miel­tä, sil­lä tus­kin sii­hen ku­kaan va­hin­gos­sa tör­mää. Niin syr­jäs­sä se si­jait­see Poh­jois­puis­to­ka­dul­la. Esil­lä mu­se­os­sa sil­lä to­sin saat­tai­si ol­la enem­män­kin kat­so­jia.

Lee­na Grii­na­ri (vihr.)