BBQ-ruokaa Sapokan kesäravintolasta
Miehikkälän kesässä peppu pyörii ja kantri soi
Positiivisin kouvolalainen 2023 -äänestys on käynnissä
Jarmo Korhonen on kokenut veneilijä
Mielipide: Luottamus uutisointiin sai vakavan kolhun
Kouvolassa ja Iitissä kuvataan kesällä kauhuelokuvaa – Rooleissa monia tuttuja kasvoja
Kuninkaantieajossa yleisö pääsee seuraamaan museo- ja harrasteautoja
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Kotkan entinen rahatoimisto takaisin pankiksi
Mielipide: Vain Ukrainan Nato-jäsenyyden tähden
Mielipide: Liike on halvin lääke
UKK-instituutin tuoreiden laskelmien ja liikuntaraportin tuloksien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Kaakkois-Suomessa suorat liikkumattomuuden kustannukset ovat noin 100 miljoonaa euroa per vuosi: Etelä-Savossa noin 34 miljoonaa euroa, Kymenlaaksossa 33 miljoonaa euroa ja Etelä-Karjalassa 32 miljoonaa euroa.
Suomen kansa liikkuu liian vähän. Tämä merkittävä yhteiskunnallinen ongelma tulee ottaa valtiovallan ja hyvinvointialueiden tasolla vakavasti ja vastuullisesti sekä tavoitteellisesti. Liikkumattomuudella on suora yhteys henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen, erilaisiin kansansairauksiimme ja sitä kautta mm. työuran pituuteen. Haaste vaatii suoraviivaista, samanaikaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä tulevan hallitusohjelman vahvaa linjausta. Toimintatapojen muutos on välttämätöntä pikaisesti.
Liikuntasuositus 2,5 tuntia per viikko tulee konkretisoida jokaiselle ikäryhmälle. On erittäin tärkeää, että jokaiselle löytyy liikunnan muoto, jolla peruskuntoa voidaan kehittää, aivoja harjaannuttaa, toimintakykyä ja sosiaalisia kontakteja pitää yllä. Lapsille ja nuorille liikunnan lisääminen koulupäiviin on vaikuttavinta. Työväestön päiväohjelmaan tulee kuulua vähintään puolituntia liikuntaa ja tätä voidaan toteuttaa työpäivän aikana. Hyötyliikunnan lisääminen arkeen onnistuu jo ihan pienillä päätöksillä tehdä asiat toisin. Omatoimisen liikunnan lisäämisen näkökulmasta tulisikin ensisijaisesti kiinnittää huomioita arkiympäristön liikuntaolosuhteisiin. Jokaisen ikäihmisen tulee löytää itselleen mielekäs liikuntamuoto, jota päivittäin tai viikoittain harrastaa. Tällaisia halpoja matalankynnyksen erinomaisia liikuntamuotoja ovat kävely, tanssi ja uinti.
Elintapaohjaus ennaltaehkäisevänä toimintana on tärkeää. Seurojen, yhdistyksien ja järjestöjen rooli on jälleen arvokas ja merkittävä. Liikuntapaikkarakentaminen Suomessa on ollut varsin vilkasta, joten paikkoja liikkumiseen löytyy. Säästöjen hakemista esimerkiksi uimahallien aukioloja supistamalla tai altaan veden lämpötilan laskemisella ei tule toteuttaa.
Kannustaminen liikuntaan toimintakykyä ylläpitävänä ja sairauksien ennaltaehkäisijöinä tulee nyt ottaa vakavasti. Lääkäreiden tulee voida myöntää lääkereseptien sijaan liikunnan ja kulttuurin reseptejä. Meidän jokaisen liikkumisella on mahdollista säästää yhteisiä eurojamme. Mennään metsäretkille, tanssitaan yhdessä, löydetään uusia ystäviä, kävellään kuntoilen kaiken ikää. Otetaan liike elämäntavaksi yhdessä unen ja ravinnon kokonaisuuden kanssa. Olet arvokas, joten pidä elintavoista huolta ja pysy liikkeessä niin henkisesti kuin fyysisestikin!
Jaana Strandman (ps.)
Liikunnanohjaaja, erityisopettaja
Tanssienjärjestäjä
eduskuntavaaliehdokas
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.