On jär­kyt­tä­vää, ei­kä mil­lään voi ym­mär­tää yk­sin­val­tais­ten hal­lit­si­joi­den dik­taat­to­ri­mai­sia ot­tei­ta omaa kan­saa koh­taan. Val­ko-Ve­nä­jän Al­jak­sen­dar Lu­kas­hen­kan val­lan­hi­mo on sa­noin ku­vaa­ma­ton­ta. Täy­tyy her­ral­la ol­la jo jon­kin­moi­nen fo­bia kun ei ym­mär­rä an­taa vaa­lien ta­pah­tua re­hel­li­ses­ti. Kä­sit­tä­mä­tön­tä on myös, et­tä hän omal­le po­jal­leen on jo ju­nai­le­mas­sa val­ta­ka­pu­laa oman pre­si­dent­ti­kau­ten­sa jäl­keen – jos se jos­kus ta­pah­tuu.

Ame­rik­ka­lai­sil­ta­kaan on juu­ri nyt tur­ha pyy­tää apua, kos­ka siel­lä on sa­man­lai­nen te­ho­nyrk­ki oh­jai­mis­sa. On kä­sit­tä­mä­tön­tä, et­tä Her­ra Trump eh­dot­taa en­nen vaa­le­ja kor­keim­man oi­keu­den tuo­ma­rik­si kon­ser­va­tii­vei­hin kuu­lu­van hen­ki­lön. Näin hän val­mis­te­lee omaa va­lin­taan­sa uu­del­le ne­li­vuo­tis­kau­del­le tais­te­lun men­nes­sä tiu­kak­si. Toi­vo­taan, et­tä ame­rik­ka­lai­set an­ta­vat hä­nel­le mar­ras­kuun vaa­leis­sa lun­ta tu­paan oi­kein kun­nol­la.

On­han näi­tä mui­ta­kin val­lan­hi­moi­sia maa­il­ma täyn­nä, siis yl­lät­tä­vän pal­jon, ele­tään kui­ten­kin 2000-lu­kua jo hy­vän mat­kaa. On ol­lut sel­lai­nen sa­non­ta jos­kus, et­tä 2000-luku pi­täi­si ol­la jo jon­kun­lais­ta kor­ke­am­man si­vis­tyk­sen ai­kaa. Luu­li­si, et­tä esi­mer­kik­si Poh­jois-Ko­re­an Kim Jong-unin sel­keä dik­taat­to­ri, Bra­si­li­an Jair Bol­so­na­ron ää­ri­oi­keis­to­lai­nen, Vla­di­mir Pu­tin op­po­si­ti­on tain­nut­ta­mi­set vaik­ka myr­kyt­tä­mi­sil­lä ja Sau­di-Ara­bi­an Sal­ma­nin mm. toi­mit­ta­jan mur­ha oli­si­vat jo his­to­ri­aa.

Mikä siis val­lan vää­rin­käy­tös­sä kieh­too, et­tä sen eteen on teh­tä­vä vaik­ka mur­hia jot­ta se oma käs­ky­val­ta säi­lyy kor­keim­mal­la ko­rok­keel­la. Il­mei­ses­ti ne suu­ret se­te­lit – on­han Pu­tin­kin kai­ke­ti maa­il­man rik­kain pre­si­dent­ti. Hän jär­jes­ti asi­at pe­rus­tus­la­kia myö­ten niin, et­tä oma val­ta säi­lyy har­maa­seen tu­le­vai­suu­teen, joka on kyl­lä ihan us­ko­ma­ton­ta. Tuos­sa on kui­ten­kin vain muu­ta­ma nimi ja tie­ten­kin näi­tä hir­mu­hal­lit­si­joi­ta on pal­jon enem­män. Luu­li­si kui­ten­kin ny­ky­a­jas­sa jo ole­van jon­kin­lai­nen maa­il­man jär­jes­tö joka lait­taa ku­riin täl­lai­set hal­lit­si­jat. Omaa kan­saan­sa vaan rääk­kää­vät häi­käi­le­mät­tö­mäs­ti yk­si­tyi­sen etun­sa vuok­si.

Läh­ti­hän se ai­ka­naan Sad­dam Hus­sein­kin kun ame­rik­ka­lai­sia joh­ti oi­kea dip­lo­maat­ti, ei­kä tuol­lai­nen it­se­kes­kei­nen per­soo­na, joka siel­lä nyt joh­taa maa­il­man suu­rin­ta ase­val­taa. On­ko se sit­ten ym­mär­ret­tä­vää vai ei, mut­ta raha ja öl­jy kai se mää­rä­si sen­kin, et­tä Hus­sein jou­tui hir­si­puu­hun. Yl­lät­tä­vää myös oli, et­tä suu­ren omai­suu­den haa­li­nut Ro­ma­ni­an dik­taat­to­ri Ni­co­lae Ce­au­ses­cu sai ken­kää 1989 mut­ta, et­tä ny­ky­päi­vä­nä tuo ei il­mei­ses­ti on­nis­tu niin hel­pos­ti maa­il­man­jär­jes­tö YK:lta­kaan. Mui­den val­ti­oi­den oli­si siis teh­tä­vä jo­tain.

On hyvä, et­tä mei­dän oma pre­si­dent­tim­me Sau­li Nii­nis­tö on il­moit­ta­nut, et­tä ei ole tar­jol­la enää kah­den kau­den jäl­keen vaan an­taa seu­raa­val­le ti­laa. Tämä on si­vis­tys­val­ti­on pre­si­den­til­tä odo­tet­ta­vis­sa­kin ole­va kan­na­not­to. Seu­raa­vat vaa­lit ovat en­si ke­vää­nä. Toi­vo­taan­kin ih­mis­ten pi­tä­vän huo­li sii­tä, et­tä pi­dem­män ai­kaa val­las­sa ol­leet naa­mat vaih­tuu, ja se on sitä de­mok­ra­ti­aa sit­ten par­haim­mil­laan ja sil­loin kun­nan tu­le­vai­suus on uu­sil­le ide­oil­le sekä ke­hi­tyk­sel­le avoin.

Ilk­ka Sar­po­la

Kuu­san­kos­ki