Toi­sen ih­mi­sen louk­kaa­mi­nen, her­jaa­mi­nen, ni­mit­te­ly, pa­han­te­ko. Jo­kais­ta ih­mis­tä on taa­tus­ti jos­kus hau­kut­tu tai pu­hut­tu se­län ta­ka­na pa­haa. Ei­kö se­län ta­ka­na pu­hu­mi­nen oli­si toi­sen kas­vo­jen edes­sä hel­pom­paa? Tie­täi­si ai­na­kin ke­neen se koh­dis­tuu.

An­teek­si­pyyn­tö, on­ko se ai­na vil­pi­tön? Tu­lee­ko sitä ai­na? Tur­haa pa­haa miel­tä vil­jel­lään ny­ky­ään pal­jon. On­ko ai­na ol­lut näin? Var­mas­ti. Mut­ta on­ko tämä kaik­ki hur­jis­tu­nut vii­me vuo­si­na? On kou­lu­kiu­saa­mis­ta, on työ­paik­ka­kiu­saa­mis­ta. Sil­mä­ti­kuk­si jou­tuu ai­na joku; se on var­maa. Ja kun ker­ran täl­lai­sen "roo­lin" saa niin on vai­ke­aa pääs­tä täs­tä lei­mas­ta eroon, lä­hes mah­do­ton­ta. Yleen­sä täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa eli vaik­ka­pa kou­lu tai työ­paik­ka­kiu­saa­mi­ses­sa on joku joka sy­tyt­tää sen tu­li­ti­kun; se joka on pää­roo­lis­sa. Ja muut roo­lit seu­raa­vat heti pe­räs­sä. Pe­rus­te­taan oma "ryh­mä" jol­la sor­re­taan tois­ta. Ja tus­kin an­teek­si­pyyn­töä tu­lee kos­kaan. Mut­ta jos esi­mer­kik­si kau­pas­sa tör­määt vaik­ka os­tos­kär­ryil­lä toi­seen; yleen­sä sana an­teek­si tu­lee au­to­maat­ti­ses­ti. Tai as­tut toi­sen ken­gil­le.

Jot­kut ih­mi­set ovat va­ro­vai­sen koh­te­li­ai­ta. Mut­ta sa­naa "an­teek­si" ei pidä tai kan­na­ta vil­jel­lä lii­kaa sil­lä sil­loin se voi me­net­tää mer­ki­tyk­sen­sä. Ai­na se ei eh­kä rii­tä mut­ta se on vä­hin­tä mitä voim­me teh­dä. Kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä se oma käy­tös­kin jol­lei an­teek­si tar­vit­se pyy­del­lä.

Mut­ta pie­ni pyyn­tö; se voi ol­la suu­ri.

Päi­vik­ki Puon­ti

Ha­mi­na