Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AMielipide: Sinäkin saatat tehdä ehkäisevää päihdetyötä
Päihdehaittojen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen eivät ole vain työtä. Ne ovat välittämistä ja huolehtimista, mitä voi tehdä kuka tahansa ja missä tahansa. Ehkäisevän työn voi ajatella olevan tukea ja apua ajoissa, olipa tuen antajana sitten ammattilainen tai läheinen, tuttava tai naapuri. Joskus tarvitaan kuuntelijaa, joskus apua arkiseen tilanteeseen tai yksinäisyyden vähentämiseen. Aito kontakti syntyy läsnäolosta ja kyvystä kohdata ihminen sellaisenaan. Ehkäisevä työ on ennen kaikkea perusasioista huolehtimista ja myös mahdollisten haittojen vähentämistä.
Järjestöt ja vapaaehtoistoimijat tekevät ehkäisevää päihdetyötä järjestämällä toimintaa, jossa ihmiset voivat tavata toisiaan ja kokea elämän merkityksellisyyttä. Usein ei edes ajatella, miten pitkälle kantavia myönteisiä vaikutuksia osallistavalla toiminnalla on. Järjestötoimijat ovat merkittävässä roolissa myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveellisen kasvun turvaajina.
Kaupunki, urheiluseurat ja EHYT ovat laatineet yhdessä päihdelinjaukset alle 18-vuotiaiden harrastustoimintaan, ja nyt toivotaan niiden laajaa käyttöönottamista kaikissa nuorten harrastuksissa. Helmikuussa tehtiin myös kysely järjestötoimijoille, joiden toiminnassa on mukana alle 18-vuotiaita. Kyselyn mukaan järjestöt ja seurat ylläpitävät päihteettömiä arvoja esimerkillä, keskustelemalla, puuttumalla sekä sääntöjen ja ohjeistusten avulla. Esimerkillä ja yhteisöllä on valtava voima nuoren tehdessä valintoja.
Monet järjestöt tarjoavat ihmisille mielekästä tekemistä tai tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Jokaisella järjestöllä on oma tärkeä roolinsa yhteiskunnassa. Järjestöt, seurakunnat ja kuntatoimijat voivat havaita kävijöidensä ja asiakkaidensa arjessa erilaisia kuormittavia tekijöitä. Kymenlaaksossa on vastikään tuotettu Ota puheeksi -kortit tueksi kunta- ja järjestötoimijoille aikuisten päihteidenkäytön ja rahapelaamisen puheeksi ottamiseen ja mahdollisen avun etsimiseen paikallisilta toimijoilta.
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä määrittää kunnan tehtävät ehkäisevässä päihdetyössä. Kunnan päätöksentekijöiden ja virkamiehien päätöksillä on iso vaikutus kuntalaisiin ehkäisevän päihdetyön vinkkelistäkin. Ehkäisevä työ voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, kun rakenteet ovat kunnossa, riskikäyttö ja haitat tunnistetaan, tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa ja työtä tehdään suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä. Juuri yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat avainasemassa. Yhdessä voimme onnistua taklaamaan haasteita ja löytämään ratkaisuja.
Hyvää ehkäisevän päihdetyön suunnittelua ja koordinointia tarvitaan myös hyvinvointialueella ja sen järjestämissä sote-palveluissa. Sote-uudistuksen myötä lakia ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä ollaan uudistamassa niin, että se velvoittaa jatkossa myös hyvinvointialueita. Tehtäviä ovat muun muassa alueen päihdeolojen seuranta, ehkäisevän päihdetyön osaamisen varmistaminen erilaisissa palveluissa, tiedon tarjoaminen ja alueen asukkaiden osallistaminen ehkäisevään päihdetyöhön. Tavoitteena on siirtää painopistettä raskaista erikoissairaanhoidon palveluista edullisempiin ennalta ehkäiseviin palveluihin. Se on myös inhimillisesti ja taloudellisesti kestävää. Lisäksi on luotava toimivan yhteistyön tavat kuntien, hyvinvointialueiden ja muiden toimijoiden välille.
Meillä Kymenlaaksossa on isoja alueellisia haasteita nikotiinituotteiden, alkoholin sekä huumeidenkin käytön osalta. Kymenlaaksossa myös pelataan rahapelejä eniten Suomessa. Jotta päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen olisi tehokasta, tarvitaan muun muassa kuntalaisten, järjestöjen ja luottamushenkilöiden sekä viranomaisten välistä yhteistyötä. Toivomme, että välittämisestä tulee tärkeä arvo meidän jokaisen elämään. Aloittaa voi vaikka itsestään, ja se vasta onkin parasta ehkäisevää työtä.
Laura Sillanpää
ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori, Kouvolan kaupunki
Heli Vaija
asiantuntija (Etelä-Suomi), Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.