Kotkan seudulla rattijuoppoja viikonlopun liikenteessä
Vappua vietetään poutaisessa ja lämpimässä säässä
Kotkan Santalahti aloittaa kautensa
Naisten Pankki toivoo koruja korukirppikseen
Pyhtään Kulttuuritalon kesässä 14 keikkapäivää
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Suomi 1940 ja 1944, Ukraina 2024
Isänmaallisissa sodissamme Suomi lunasti itsenäisyytensä ja rauhan tuskallisilla menetyksillä. Sodan jatkaminen olisi tarkoittanut suurvaltasotaa, jättituhoja omalla maaperällämme ja maamme miehitystä Baltian maiden tapaan. Rauha 1940 ja välirauha 1944 olivat katkerista katkerimpia, mutta maallamme ei ollut reaalisia vaihtoehtoja.
Suomi menetti alueita ja ihmisiä. Suomi joutui evakuoimaan kymmenesosan kansastaan, maksamaan sotakorvaukset, nöyrtymään valvontakomission sortopolitiikkaan ja sankarijohtajiemme sotasyyllistuomioihin. Nyt Suomessa asuu maailman onnellisin kansa. Tosin kolmen miljardin sopeutus kuuden miljardin päälle voi johtaa mittaviin poliittisiin lakkoihin, levottomuuksiin ja syöksykierteeseen.
Ilman radikaalia vallanvaihtoa, Venäjä tuskin lopettaa sotaa ennen lopputulosta, jonka se ainakin omilleen voi esittää voittona. Diktatuuriin kuuluu menestymisen pakko. Muussa tapauksessa se taistelee kuin nurkkaan ahdistettu rotta. Vaarana on myös Venäjän hajoaminen. Sisällissota jättinaapurissa vetäisi meitä kuin musta aukko. Ja mitenkähän vastuullisiin käsiin Venäjän massiivinen ydinaseistus joutuisi?
Nyt kysymys kuuluu, onko Ukrainan ja sen tukijoitten valtiojohdolla Suomen 1940 ja 1944 viisautta. Maan ja kansan kestokyky on äärimmillään. Ihmisiä kuolee ja rampautuu päivittäin kautta maan. Infrastruktuuri on pahasti tuhoutunut. Väsymys ja sen mukana virheet kasautuvat etulinjasta sodanjohtoon. Olisiko syytä suhtautua Venäjään kuin ärjyvään karhuun? Ja ottaa huomioon sen toimintamallit?
Suomen irtautuminen sodasta edellytti kummassakin tapauksessa presidentin vaihtumista, 1940 Kalliosta Rytiin ja 1944 Rytistä Mannerheimiin. Sankaria seurasi toinen sankari, maan ja kansan edun nimissä. Olisiko Ukrainassa nyt vallanvaihdon aika? Ehkä sielläkin sankarin tilalle löytyy toinen sankari?
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.