Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
-Teen työtäni täydestä sydämestä. Haluan tarjota lapsille hyvää, sanoo Jarno Salovaara.
Kuvat: Teija Piipari
"On tärkeää vaalia lapsuutta"
Lastensuojelutoiminta jatkuu Kotkan Koivulassa.
Teija Piipari
Kimble, Afrikan tähti, kuulalabyrintti. Jarno Salovaara laskee pelit käsistään pöydälle, jossa on jo valmiina useampi tuhannen palan palapelilaatikko.
Pelit odottavat käyttäjiään vielä hetken talossa, jota Taimelaksi kutsutaan ja joka on lastensuojelun sijaishuollon yksikkö Kotkan Koivulassa.
– Virallisesti aloitamme syyskuun ensimmäisenä, mutta jos lapsia on tulossa aiemmin, polkaisemme toiminnan käyntiin, yksikön vastuuhenkilö Salovaara kertoo.
Taimelaa, kuten myös Kotkan Lankilassa sijaitsevaa "sisaryksikköä" Päivilää, pyörittää Sarastuskoti Oy, joka on kotkalaisen Jarno Salovaaran ja kouvolalaisen Mikko Siiskosen lastensuojelualan yritys. Lasten vastaanottokoti Taimelana aiemmin tunnettu paikka on alunperin ollut Kotkan kaupungin ja myöhemmin Kymsoten vastuulla ja ollut toiminnassa yli 30 vuoden ajan.
– Kymsoten yhtymävaltuusto teki viime joulukuussa päätöksen lakkauttaa vanha Taimela. Me jatkamme lastensuojelun sijaishuollon toimintaa tässä. Yksikön nimen Taimela halusimme säilyttää kunnioittaaksemme vanhoja perinteitä.
Taimelaan, kuten Päiviläänkin, mahtuu seitsemän kouluikäistä lasta. Taimela työllistää seitsemän kokoaikaista työntekijää ja yhden määräaikaisen. Taimelassa on henkilökuntaa ympärivuorokautisesti. Yhteistyötä tehdään mm. sosiaalitoimen, huoltajien, koulujen, erilaisten terveysalan ammattilaisten sekä nuoriso- ja lastenpsykiatriapalvelujen kanssa.
Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun avohuollon sijoitetun tai hallinto-oikeuden väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Ihanteellisinta olisi, että lapsi kykenisi asumaan sijaisperheessä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Silloin laitosasuminen tulee kyseeseen, Salovaara sanoo.
– Laitos on oikea paikka silloin, kun tarvitaan vahvempaa tukea ja apua. Lastensuojelulaitoksia on erilaisia; perustasoisia, erityistasoisia ja vaativamman hoidon tasoisia. Me edustamme sitä kevyempää perustasoa. Meillä lapset käyvät normaalisti lähikouluissaan, harrastuksissaan, tapaavat kavereitaan ja mahdollisuuksien mukaan lomilla vanhemmillaan. Laitoshoidossakin on mahdollisuus ihan oikeaan elämään, saada lämpöä ja turvaa sekä tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.
Sarastuskodin yksiköihin tulee lapsia pääasiassa Kymenlaakson alueelta, mutta myös pääkaupunkiseudulta. Tarve sijaishuollolle vaihtelee. Ajoittain tarve on suurempi. Esimerkiksi Päivilässä paikat ovat olleet jo pitkään täynnä.
– Valitettavasti lastensuojelulaitoksille on ollut tarvetta aina, mutta toki se vaihtelee. Kuinka esimerkiksi korona-aika tulee vaikuttamaan sijoituksiin viiveellä, nähdään vasta myöhemmin.
Sijoitettujen lasten taustalla voi olla paljon erilaisia ja hankalia asioita. Turvattomuutta perheessä, lasten vanhempien omat haasteet elämässään, lasten erilaiset neuropsykiatriset ongelmat ja niiden tuomat haasteet. Joskus lapsi voi olla myös omalla toiminnallaan vaaraksi itselleen tai ympäristölleen, antaa Salovaara esimerkkejä.
– Meidän tehtävämme onkin osaltamme auttaa lapsia ja heidän läheisiään tässä hankalassa elämän vaiheessa. Tarkoituksena olisi kuitenkin, että lapsi voisi palata omaan kotiinsa, mikäli se vain on mahdollista. Se vaatii meiltä paljon ammattitaitoista työtä, yhteistyötä verkoston kanssa ja ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin turvaamista.
Kuinka esimerkiksi korona-aika tulee vaikuttamaan sijoituksiin viiveellä, nähdään vasta myöhemmin, Jarno Salovaara tuumaa.
Rikkalapio ja harja nököttävät ruokailuhuoneen nurkassa. Yleisten tilojen sekä lasten omien huoneiden seinät odottavat vielä väriä pintaan, ikkunat verhoja. Huoneissa sängyt ovat jo paikoillaan.
– On tässä vielä vähän valmisteluja, Salovaara selvittää. – Haluamme tehdä arjen täällä lapsille mahdollisimman kodikkaaksi. He saavat muun muassa itse sisustaa oman huoneensa. Yhdestä ylimääräisestä huoneesta on päätetty tehdä kotileffateatteri. Lapset pystyvät käymään lähikouluissa ja harrastuksissaan. Meillä on myös oma hevonen, jota voi käydä hoitamassa ja jolla voi käydä ratsastamassa eläinavusteisen neuropsykiatrisen valmentajan ohjauksessa. Teemme usein erilaisia retkiä, mutta vietämme myös toki ihan kotipäiviä.
Yksi osa arkea on opetella siisteyttä niin oman kehon kuin huoneen osalta. Lisäksi harjoitellaan käyttäytymistä eri tilanteissa, kuten ruokapöydässä ja ihmisten kanssa asioidessa.
– On tärkeää vaalia vielä lapsuutta. Lapsia halataan, heidän kanssaan ollaan läsnä ja heille luodaan turvallinen elinympäristö. Iltaisin peittelemme sänkyyn, joka on tärkeä asia päivän päättymiseksi. Usein tässä työssä huomaa, että monella lapsella on jäänyt oma lapsuus vaillinaiseksi, jos on esimerkiksi joutunut huolehtimaan omasta perheestään.
Jarno Salovaara on koulutukseltaan merkonomi, lähihoitaja ja sosionomi. Kohta hän valmistuu neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Hän on työskennellyt lastensuojelun parissa vuodesta 2008. Ura starttasi Kouvolassa, ja ensin erityistason puolella, missä on hoidettu mielenterveys- ja päihdetaustaisia sekä käytöshäiriöisiä lapsia. Vuonna 2019 hän aloitti yrittäjänä ja samalla perustason laitoshoidossa.
– Olin pitkään töissä muiden palveluksessa. Näin ja opin lastensuojelusta paljon hyvää, mutta myös pohdin, miten haluaisin itse tehdä ja kehittää lastensuojelua. Yrittäjänä voin tehdä omannäköistäni lastensuojelutyötä.
Sarastuskodin arvoja ovat osaaminen, kunnioitus, avoimuus ja turvallisuus, ja nämä heijastuvat vahvasti työskentelyyn ja lasten kanssa toimimiseen, toteaa Salovaara.
– Työ voi olla ajoittain henkisesti raskasta, koska lasten kohtalot voivat olla hyvinkin kurjia. Työ vaatii sen, että oma elämä on tasapainossa ja sitä tekee täydellä sydämellä. Onkin tärkeää pitää huolta omasta ja meidän henkilöstön jaksamisesta. Minun omaa jaksamistani tukevat perhe, liikunta, mökkeily ja remontointi.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.