Hy­vin­voin­ti­val­ti­om­me leik­kaus­tar­peis­ta on teh­ty mo­nen­lai­sia avauk­sia vii­me ai­koi­na. Näin­pä Suo­mes­sa kes­kus­tel­laan jäl­leen elä­ke­jär­jes­tel­män sääs­töis­tä. Eh­do­tuk­se­na on ol­lut tar­kas­tel­la elä­ke­jär­jes­tel­män me­no­ja, ku­ten pal­kat­to­mien kau­sien elä­ke­ker­ty­mää. So­peut­ta­mis­ta pi­de­tään pe­rus­tel­tu­na, sil­lä se koh­dis­tuu tu­le­viin eläk­kei­siin ei­kä vai­ku­ta työn­te­on kan­nus­tei­siin.

Yh­te­nä esi­tyk­se­nä on ol­lut lei­ka­ta elä­ke­ker­ty­mää kor­ke­a­kou­lu­tut­kin­nois­ta sekä pal­kat­to­mil­ta kau­sil­ta, ku­ten van­hem­pain­va­pail­ta. Täl­lai­set eh­do­tuk­set saat­ta­vat en­si sil­mäyk­sel­lä näyt­tää tek­ni­sil­tä muu­tok­sil­ta elä­ke­jär­jes­tel­mään. To­del­li­suu­des­sa niil­lä oli­si kui­ten­kin sel­vä su­ku­puo­li­vai­ku­tus.

Suo­mes­sa nais­ten ja mies­ten elä­ke-ero on edel­leen mer­kit­tä­vä. Elä­ke­tur­va­kes­kuk­sen mu­kaan nais­ten kes­ki­mää­räi­nen ko­ko­nai­se­lä­ke on 1 893 eu­roa kuu­kau­des­sa ja mies­ten 2 349 eu­roa. Ero, noin 450 eu­roa kuu­kau­des­sa, ei syn­ny eläk­keel­lä vaan ra­ken­tuu koko työ­u­ran ai­ka­na palk­ka­e­ro­jen, työ­mark­ki­noi­den su­ku­puo­lit­tu­mi­sen ja hoi­va­vas­tui­den epä­ta­sai­sen ja­kau­tu­mi­sen seu­rauk­se­na.

Sa­mal­la tie­de­tään, et­tä Ti­las­to­kes­kuk­sen mu­kaan 58 pro­sent­tia kor­kea-as­teen tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta on nai­sia. Jos tut­kin­nos­ta ker­ty­vää elä­ket­tä hei­ken­ne­tään, vai­ku­tus koh­dis­tuu väis­tä­mät­tä enem­män nai­siin.

Toi­nen esil­lä ol­lut muu­tos kos­kee elä­ke­ker­ty­mää van­hem­pain­va­pail­ta. Vaik­ka van­hem­muus kuu­luu mo­lem­mil­le van­hem­mil­le, käy­tän­nös­sä Ke­lan ti­las­to­jen mu­kaan äi­dit pi­tä­vät yhä sel­väs­ti suu­rim­man osan van­hem­pain­ra­ha­päi­vis­tä. Näin ol­len myös tämä leik­kaus koh­dis­tui­si kes­ki­mää­rin enem­män nais­ten tu­le­viin eläk­kei­siin.

Elä­ke­jär­jes­tel­män uu­dis­ta­mi­nen ja jul­ki­sen ta­lou­den ta­sa­pai­not­ta­mi­nen ovat tär­kei­tä ta­voit­tei­ta. Sääs­tö­jä ei kui­ten­kaan pidä teh­dä ta­val­la, joka vah­vis­taa jo ole­mas­sa ole­via ero­ja. THL:n mu­kaan iäk­käi­den nais­ten köy­hyys­ris­ki on mie­hiä suu­rem­pi, ja yli 80-vuo­ti­ais­ta nai­sis­ta pie­ni­tu­loi­sia on lä­hes kak­si ker­taa enem­män kuin sa­ma­ni­käi­sis­tä mie­his­tä. Jos kou­lu­tuk­sen ja hoi­van elä­ke­hyö­ty­jä hei­ken­ne­tään, tämä ero kas­vaa en­ti­ses­tään.

Elä­ke­jär­jes­tel­män pi­täi­si tun­nis­taa työ­u­ran ai­kai­set re­a­li­tee­tit: hoi­va­työ, per­he­va­paat ja kou­lut­tau­tu­mi­nen ovat kaik­ki yh­teis­kun­nal­le ar­vok­kai­ta asi­oi­ta. Jos näis­tä ker­ty­nyt­tä elä­ke­tur­vaa hei­ken­ne­tään, vies­ti on on­gel­mal­li­nen – eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le nai­sil­le, joi­den työ­u­rat ovat jo val­miik­si kat­ko­nai­sem­pia per­he­va­pai­den vuok­si. Se voi myös vä­hen­tää ha­lua per­heel­lis­tyä ja hei­ken­tää per­heel­lis­ty­mi­sen edel­ly­tyk­siä en­ti­ses­tään.

Elä­keu­u­dis­tuk­sia tar­vi­taan, mut­ta nii­den vai­ku­tuk­sia on ar­vi­oi­ta­va myös tasa-ar­von nä­kö­kul­mas­ta. On syy­tä ky­syä, kuka lo­pul­ta kan­taa suu­rim­man vas­tuun teh­dyis­tä pää­tök­sis­tä ja mil­lä hin­nal­la. Ke­nen elä­ke­tur­vaa hei­ken­ne­tään? Jos elä­ke­sääs­tö­jä ha­e­taan kou­lu­tuk­ses­ta ja hoi­vas­ta, hin­ta on kova niil­le, jot­ka jo kan­ta­vat suu­rim­man vas­tuun las­ten­hoi­dos­ta, omais­hoi­dos­ta ja ma­ta­la­palk­kai­sis­ta hoi­va-alois­ta.

San­na Saik­ko­nen