Palkitussa tietoteoksessa kuuluu kimolalaisten ääni
Lapinsalmen riippusilta Repoveden kansallispuistossa on nyt auki
Vuoden opinto-ohjaaja löytyy Pyhtäältä
K-ryhmän auto- ja rautakaupassa kasvua Kymenlaaksossa
Mielipide: Epävarmuus kasvaa hoitoalalla – kuka kantaa vastuun tulevaisuudesta?
Köyhyys koskettaa Kymenlaaksossa
Kotkalaisille on jälleen luvassa herkkuja helmikuussa
Kotkan kirkon tornissa on erikoinen remontti
Tämä Unelmahäät-pari ei kännisekoile
Satamaoperaattori Steveco on myynyt osan Hietasen liiketoiminnasta
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Epävarmuus kasvaa hoitoalalla – kuka kantaa vastuun tulevaisuudesta?
Hyvinvointialueilla ja myös yksityisellä sektorilla on käyty viime aikoina yhteistoiminta- ja muutosneuvotteluja, jotka ovat lisänneet epävarmuutta ja huolta henkilöstön keskuudessa. Hoitohenkilökuntaa on irtisanottu tai lomautettu, ja monilla työntekijöillä työpisteet tai työajat ovat muuttuneet. Aina yt-neuvotteluissa tai muutosneuvotteluissa ei ole kysymyksessä henkilöstön vähentämisestä, mutta muutoksista kieltäytyminen voi johtaa jopa irtisanomisperusteen täyttymiseen.
Myöskään määräaikaisia työsopimuksia ei enää uusita entiseen tapaan, ja monen työntekijän tulevaisuus näyttäytyy hyvin epävarmana. Aiemmin hoitoalalla, esimerkiksi lähihoitajilla, työpaikka oli käytännössä varma valmistumisen jälkeen. Nyt tilanne on täysin toinen. Työttömäksi voi joutua jopa pitkän työuran tehnyt hoitaja, jolla on eläkeikään vain muutama vuosi, ja joka on tehnyt työtään vuosikymmenten ajan lähialueen ihmisten hyväksi.
SuPeriin tulee jatkuvasti hyvin surullisia viestejä jäseniltä, jotka ovat huolissaan toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan. Epävarmuus lisää työntekijöiden kokonaiskuormitusta, joka on jo ennestään suuri liian pienen henkilöstömäärän vuoksi. Pitkittynyt epävarmuus ja jatkuvat säästötoimet syövät jaksamista ja luottamusta tulevaan.
Suomessa tehdään nyt hyvin lyhytnäköisiä säästöpäätöksiä. Samalla hukataan olemassa olevaa, vankkaa hoitoalan osaamista ja syvennetään tulevaa työvoimapulaa. Näillä päätöksillä heikennetään myös palvelujen saatavuutta ja laatua, vaikka hoidon tarve ei ole vähenemässä – päinvastoin.
Säästöpäätökset vaikuttavat siihen, kuinka houkuttelevana sote-ala koetaan. Jo lähivuosina alalla tullaan kohtaamaan merkittävä työvoimapula, mutta onko työntekijöillä mahdollisuus tai jaksamista odottaa siihen asti? On ensiarvoisen tärkeää osoittaa, että sote-ala tarjoaa tulevaisuudessakin vakaita työpaikkoja, ja että työoloja, palkkausta ja työhyvinvointia kehitetään aidosti. Ilman hoitajia ei ole toimivaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
”Lähi- ja sairaanhoitajien riittävyys on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden palveluiden toteutumiselle. Arvioiden mukaan Suomessa tarvitaan vuoteen 2040 mennessä lähes 26 000 lähihoitajaa ja noin 9 400 sairaanhoitajaa enemmän kuin vuonna 2021.” Näin kerrotaan sosiaali- ja terveysministeriön tilaamassa sekä Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen toteuttamassa selvityksessä, josta tiedotettiin viime keväänä.
Selvityksen mukaan suurin käyttämätön työvoimareservi löytyy alanvaihtajista. Vuonna 2023 15 400 lähihoitajaa ja 11 300 sairaanhoitajaa työskentelivät muualla kuin sote-alalla. ”Lähihoitajien riskiä siirtyä töihin oman alan ulkopuolelle lisää lähihoitajien viime vuonna lisääntynyt työttömyys,” todetaan selvityksen tiedotteessa.
Tämä näkyy myös SuPeriin tulevissa viesteissä. On pohdittava tarkkaan, ovatko kaikki säästötoimet välttämättömiä ja mitä ongelmia ne tuovat mukanaan.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.