Hamina-Kotka sataman liikenteessä piristystä
Kouvolan datakeskuksen pääkäyttäjäksi tulee Tiktok
Käyrälammen esteettömät reitit esittelyssä
Muoti se on muistokivissäkin
Tykkimäen moottoriradalla pärinää äitienpäiväviikonloppuna
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Kymiringin pelastaminen auttaisi myös Kouvolaa
Kymiring on ollut otsikoissa pitkään ja aiheesta, koska onhan tuo touhu ollut melkoista showta. Mutta kun miettii tarkemmin, niin onhan tuo ollut aikamoinen saavutus.
Aiemmin oli hiekasta tyhjennetty soramonttu ja nyt on liki valmis kansainvälinen moottorirata. Idea oli alunperinkin liki pähkähullu, mutta "viekkaudella" siitä saatiin uskottava ja moni uskoikin, että hitto, tämähän valmistuu. Mutta vanha totuus tuli vastaan, että aina joskus mulkataan ja kumisaapas täyttyy vedestä – ja niin kävi nytkin.
Ongelmana oli, ettei löytynyt ketään joka kumisaappaan olisi tyhjentännyt, vaan ojan pohjalla oli ilkkujia "mitä menit sinne ojan pohjalle". Jos nämä ilkkujat olisivat tajunneet kuinka tärkeää on tukea uhkarohkeaa, niin radasta olisi voinut tulla jackpot.
Jos minä olisin jättänyt omat saappaani tyhjentämättä, niin en olisi järjestänyt Romuralleja 30 vuotta, enkä olisi keksinyt ja kehittänyt 2000-luvun Suomen voimakkaimmin kasvavinta moottoriurheilulajia Rokki-Rallia. Ilkkujia riitti, vaikka molemmat saappaat olivat välillä täynnä jääkylmää vettä ja niiden tyhjentäminen vaati verta, hikeä ja kyyneliä. AKK lanseerasi samaan aikaan lajin, jonka slogan oli: No Mercy, joka sopi ilkkujille hyvin. Nyt olen eniten autokilpailuja järjestänyt henkilö Suomessa, mutta käytännössä ihan muussa menestynyt.
Tiedän kuinka perämetsäisiä me suomalaiset oltaisiin ilman moottoriurheilua, jota tuo minuakin ilkkunut järjestö on edesauttanut. Meistä maailmalla ei kukaan tietäisi juuri mitään, koska kukaan ei kuitenkaan pitkään muista mistä maasta se kännissä tanssiva bilehile oli, mutta ilman Kimiä, Mikoja, Kallea, Jarnoa, Yrjöä, Tommeja, Juhaa ja Jarnoa meistä ei tiedettäisi juuri mitään. Kulttuuriporukka puhuu jostain maailmankuulusta kapellimestarista, mutta jos lähdetään kiertämään ja kysymään, kuka on Räikkönen ja kuka on Rouvali, niin tulos on 100 000–0 Räikköselle.
Siksi peräänkuulutan kuinka paljon yhteiskunnan rahaa mihinkin laitetaan, eikä tämän keskustelun tarkoitus ole, että toinen saa ja toinen ei, vaan jotain tasapuolisuutta veronmaksajien rahan jakoon. Kymiringin valtionosuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Vertauksena Kouvolan kaupunki sijoitti Itärata -hankeyhtiöön 4,8 miljoonaa, josta ei saa koskaan mitään hyötyä. Ei tietysti noista valtion miljoonista saada hyötyä, jos soramonttu jää tyhjilleen. Mutta siihen on sentään sijoittanut myös yksityiset, kun taas isoihin raidehankkeisiin vain valtio ja kunnat.
Toinen vertailukohde on, että taannoin nousi hitonmoinen haloo, että Kouvola olisi lainannut Kymiringille 2 miljoonaa. Siis lainannut. No joo, nyt kyllä näyttää ettei rahoja olisi saanut takaisin. Mutta nyt kuitenkin rakennetaan teatterille rakennus 30 miljoonalla ja tuetaan toimintaa vuosittain reilulla miljoonalla. Nämä eivät ole epävarmoja lainoja vaan silkkaa tukea, jota ei alunperin odotetakaan takaisin maksettavaksi. Ja vaikka perittäisiin, niin onko oikeasti teatterin veronkädenjälki 15 kertaa suurempaa?
Kymiringin alkuperäinen ongelma oli, että kun se ei ole korkeakulttuuria niin sitä ei saa liikkeelle ilman, että ensin on yksityisiä sijoittajia. Nyt niitäkin oli mukana, tosin muutaman varteenotettavan ison lisäksi loput olivat vähän sellaisia huuhaajuttuja, joilla hankkeen maine pilattiin. Mutta edelleen korostan, ettei radan pyörittäminen ole bisnes vaan rahan tekee ne, jotka palvelevat kymmeniätuhansia katsojia. Sen lisäksi hyötyä saa ihan normaalit omakoti-, rivitalo- tai osakkeen omistajat, jotka viikonlopuksi vuokraavat kämppänsä koko kuukauden lainanlyhennyksen hinnalla. Puhumattakaan niistä, jotka saavat jollekin teamille vuokrattua asuntonsa kuukaudeksi vuoden lainanlyhennyksillä.
Otetaan vielä puheeksi se, mikseivät yksityiset nyt laita kättä taskuun ja pelasta hanketta. Yksityinen ratasijoittaja saa rahoilleen vastinetta kuin siitä, kuinka paljon aluetta vuokrataan. Kunnat ja valtio saavat rahalleen vastinetta, kun kauppojen, baarien, majotusliikkeiden, vuokraamojen, huoltoasemien, varaosaliikkeiden, autokauppojen, ravintoloiden, ruokapaikkojen ynnä muiden kassa käy, mutta rataosakeyhtiö ei saa yhtään euroa lisää kävi kauppa tai ei.
Sanon nyt suoraan, että oman alueeni ja koko Suomen kannalta olisi todella idioottimaista jättää tuo rata kasvamaan horsmaa.
Heitän vielä laskentakaavaa. Rata valmistuisi ehkä 5–10 miljoonan euron yhteiskunnan tuella. Jos ajatellaan että Itärata maksaa 1700 miljoonaa ja sillä saadaan juna Helsingistä 10 minuuttia nopeammin, niin ihan oikeasti, kummalla me tehdään Kouvolaan enemmän veroeuroja. (Se joka ei tiedä, niin Itäradan valmistuminen vaatii Kouvolan veronmaksajien rahaa 100–150 miljoonaa, koska hankeyhtiön kuuluu maksaa puolet radan rakentamisesta) Vai että rakennetaan teatteri 30–40 miljoonalla ja tuetaan senkin jälkeen lippuja vielä liki 100 e / lippu. Uskallan väittää, että Iitin rata tuo enemmän kasvua Kouvolalle kuin Itärata, jos molemmat toteutuisi. Tosin näistä vain toinen on pelastettavissa, ja se on se halvempi.
Toivon saavani Eurojackpotin päävoiton, jotta voisin maksaa radan loppuun ja saada esimerkiksi MotoGP- kisat edes kerran Suomeen. Olisi värikkään elämäni kohokohta, kun rakkaan kotikaupunkini kadut täyttyisi viikoksi kymmenistätuhansista ihmisistä. Jos tuo Iitin soramonttu muuttuu meidän päätöksillä takaisin soramontuksi, niin minulta ainakin usko loppuu täysin Kouvolan alueen mahdollisuuksiin.
Sheikki Laakso
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.