Tämä on kol­mas kau­te­ni Kou­vo­lan kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa ja toi­nen kau­te­ni kau­pun­gin­hal­li­tuk­ses­sa. Käy­tän­nös­sä joka iki­nen vuo­si, jon­ka olen ol­lut mu­ka­na pää­tök­sen­te­os­sa, on et­sit­ty uu­sia sääs­tö­koh­tei­ta.

Olen ol­lut te­ke­mäs­sä vai­kei­ta pää­tök­siä ja kan­ta­mas­sa vas­tuu­ta kau­pun­gin ta­lou­des­ta. En väi­tä, et­tei­vät­kö sääs­töt oli­si mo­nes­sa ti­lan­tees­sa ol­leet vält­tä­mät­tö­miä. Mut­ta vuo­si vuo­del­ta sama kes­kus­te­lu on käy­nyt ras­kaam­mak­si.

Ai­na et­sim­me seu­raa­vaa koh­det­ta, jos­ta lei­ka­ta. Mitä pal­ve­lua voi­daan su­pis­taa? Mitä avus­tus­ta pie­nen­tää? Mitä toi­min­taa lo­pet­taa? Jos­sain vai­hees­sa on pak­ko ky­syä: on­ko tämä to­del­la ai­noa tu­le­vai­suus­ku­va, jon­ka pys­tym­me Kou­vo­lal­le tar­jo­a­maan? Mi­nus­ta ei ole.

Vai­kein­ta ei ole edes leik­kaa­mi­nen, vaik­ka ka­ma­laa se on­kin. Vai­kein­ta on nä­kö­a­lat­to­muus. Se tun­ne, et­tä vuo­des­ta toi­seen käym­me kes­kus­te­lua sii­tä, mis­tä vä­hen­näm­me, mut­ta ai­van lii­an har­voin sii­tä, mi­ten kas­vam­me.

Kou­vo­las­sa on syn­ty­nyt vuo­sien ai­ka­na myös in­ves­toin­tit­rau­ma. Olem­me tot­tu­neet ajat­te­le­maan, et­tä in­ves­toin­ti tar­koit­taa jo­tain val­ta­vaa han­ket­ta, joka rat­kai­see kau­pun­gin on­gel­mat ker­ral­la. Kun niin ei ole ta­pah­tu­nut, moni on me­net­tä­nyt us­kon­sa koko aja­tuk­seen.

Ki­mo­lan ka­na­va ei muut­ta­nut kaik­kea. RRT ei muut­ta­nut kaik­kea. Da­ta­kes­kuk­set ei­vät ole vie­lä muut­ta­neet kaik­kea. Mut­ta ei­hän nii­den pi­tä­nyt­kään.

Yk­si­kään yk­sit­täi­nen han­ke ei pe­las­ta kau­pun­kia. Tu­le­vai­suus ra­ken­tuu vä­hi­tel­len: uu­sis­ta yri­tyk­sis­tä, työ­pai­kois­ta, osaa­jis­ta, yrit­tä­jyy­des­tä, ko­kei­luis­ta ja in­ves­toin­neis­ta, jot­ka yh­des­sä vie­vät kau­pun­kia eteen­päin. Sik­si ha­lu­an muut­taa ta­paa, jol­la pu­hum­me kau­pun­gin ta­lou­des­ta.

Jo­kai­sen leik­kaus­lis­tan rin­nal­la pi­tää ol­la kas­vu­lis­ta. Jos vi­ran­hal­ti­jat tuo­vat päät­tä­jil­le sääs­tö­e­si­tyk­siä, hei­dän pi­tää tuo­da sa­mal­la pöy­tään myös konk­reet­ti­set toi­met kas­vun vah­vis­ta­mi­sek­si. Mi­ten syn­tyy uu­sia työ­paik­ko­ja? Mi­ten saam­me uu­sia yri­tyk­siä? Mi­ten tu­em­me kas­vu­y­ri­tyk­siä? Mi­ten hou­kut­te­lem­me osaa­jia ja in­ves­toin­te­ja Kou­vo­laan?

Mei­dän vi­ran­hal­ti­jam­me ovat osaa­via am­mat­ti­lai­sia. Us­kon, et­tä he pys­ty­vät tä­hän. Sik­si mei­dän pi­tää myös vaa­tia sitä. Kau­pun­gin teh­tä­vä ei voi ol­la pel­käs­tään niuk­kuu­den ja­ka­mis­ta. Sen täy­tyy ol­la myös tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mis­ta.

Olen val­mis kan­ta­maan vas­tuu­ta vai­keis­ta ta­lous­pää­tök­sis­tä myös jat­kos­sa. Mut­ta en ha­lua, et­tä seu­raa­vat val­tuu­te­tut is­tu­vat kym­me­nen tai kah­den­kym­me­nen vuo­den pääs­tä käy­mäs­sä täs­mäl­leen sa­maa kes­kus­te­lua sii­tä, mis­tä vie­lä voi­daan lei­ka­ta.

Kou­vo­la an­sait­see enem­män kuin jat­ku­van sääs­tö­kier­teen. Se an­sait­see vi­si­on kas­vus­ta, roh­keut­ta uu­siin avauk­siin ja us­koa sii­hen, et­tä tu­le­vai­suut­ta voi­daan ra­ken­taa muu­ten­kin kuin leik­kaa­mal­la.

Sik­si vaa­din, et­tä täs­tä eteen­päin jo­kai­sen leik­kaus­lis­tan rin­nal­la on kas­vu­lis­ta. Jos pyy­däm­me kau­pun­ki­lai­sil­ta uh­rauk­sia, mei­dän on pys­tyt­tä­vä näyt­tä­mään myös tie pa­rem­paan tu­le­vai­suu­teen. Se ei ole lii­kaa vaa­dit­tu. Se on vä­hin­tä, mitä Kou­vo­lal­le kuu­luu.

Jen­ni Ai­kio (vihr.)

kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen jä­sen

Kou­vo­la