Hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la on syn­ty­nyt il­miö, jota voi­si kut­sua mum­mo- ja pap­pa­ral­lik­si: elä­män­sä lop­pu­vai­hees­sa ole­via van­huk­sia siir­rel­lään kau­as ko­ti­seu­dul­taan ja usein myös kau­as omai­sis­taan.

Van­hus­ten­hoi­don ja mui­den sote-pal­ve­lui­den pää­tök­sis­sä on otet­ta­va huo­mi­oon myös in­hi­mil­li­set nä­kö­kul­mat. Pal­ve­lui­den kes­kit­tä­mi­nen ja yk­si­köi­den sul­ke­mi­nen ei­vät saa ta­pah­tua sääs­töt edel­lä, vaan toi­mien vai­ku­tuk­set asi­ak­kai­siin ja hei­dän lä­hei­siin­sä sekä työn­te­ki­jöi­hin ja koko yh­tei­söön on ar­vi­oi­ta­va huo­lel­li­ses­ti en­nen pää­tök­siä.

Van­hus­ten hoi­to­yk­si­köi­tä sul­je­taan sääs­tö­syis­tä, usein il­man riit­tä­vää poh­din­taa pää­tös­ten seu­rauk­sis­ta. Sama lop­pu­tu­los syn­tyy myös sil­loin, kun hy­vin­voin­ti­a­lu­eet vä­hen­tä­vät os­to­pal­ve­lu­ja ei­vät­kä enää si­joi­ta van­huk­sia yk­si­tyis­ten pal­ve­lu­y­ri­tys­ten asi­ak­kaik­si. Sääs­tö­toi­met joh­ta­vat sii­hen, et­tä tu­tut hoi­to­yk­si­köt lak­kau­te­taan, ja hoi­ta­jat, jot­ka ovat saat­ta­neet työs­ken­nel­lä sa­mas­sa yk­si­kös­sä vuo­si­kym­me­niä, jou­tu­vat siir­ty­mään toi­siin teh­tä­viin kym­me­nien ki­lo­met­rien pää­hän ko­dis­taan. Mo­nis­sa ta­pauk­sis­sa kul­ke­mi­nen uu­teen työ­paik­kaan on­nis­tuu vain omal­la au­tol­la, mikä ei ole kai­kil­le mah­dol­lis­ta.

Osa hoi­ta­jis­ta siir­tyy myös suo­raan työt­tö­mik­si työn­ha­ki­joik­si, ja mo­nen työl­lis­ty­mi­nen uu­siin teh­tä­viin on hy­vin vai­ke­aa ja joil­la­kin seu­duil­la lä­hes mah­do­ton­ta.

Kun van­huk­set si­joi­te­taan kau­as, yk­si­näi­syys li­sään­tyy ja esi­mer­kik­si iä­käs puo­li­so ei enää pys­ty vie­rai­le­maan lä­hei­sen­sä luo­na. Mo­lem­pien elä­män­laa­tu heik­ke­nee. Myös puo­li­so saat­taa täl­löin ol­la no­pe­am­min ym­pä­ri­vuo­ro­kau­tis­ten van­hus­pal­ve­lu­jen asi­a­kas. Kyn­nys pääs­tä van­hus­pal­ve­lu­jen asi­ak­kaak­si nou­see koko ajan, ja pal­jon apua tar­vit­se­vien van­hus­ten odo­tu­sa­jat ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­seen asu­mi­seen pää­se­mi­sek­si kas­va­vat. Ko­to­na asuu jo nyt van­huk­sia, joi­den oi­kea ja tur­val­li­nen asuin­paik­ka ei enää ole oma koti ei­kä myös­kään yh­tei­söl­li­nen asu­mi­nen. Ko­ti­hoi­don pal­ve­lu­ja on vai­kea saa­da, ja omai­set hoi­ta­vat hy­vin­kin huo­no­kun­toi­sia lä­hei­si­ään.

So­te­pal­ve­lu­jen työ­paik­ko­jen ka­to­a­mi­nen ei ole pelk­kä sääs­tö­toi­mi. Sil­lä on kau­as­kan­toi­sia vai­ku­tuk­sia kun­tien vä­es­tön­ke­hi­tyk­seen, kou­lu­ver­kon säi­ly­mi­seen ja kun­tien ve­ro­tu­loi­hin. Kun pal­ve­lut ja työ­pai­kat vie­dään pois, kun­nan elin­voi­ma heik­ke­nee ja muut­to­tap­pio kas­vaa. Tämä ke­hi­tys vai­kut­taa mo­nen alu­een elin­voi­maan jo nyt ja tu­lee myös li­sään­ty­mään jo­kai­sen uu­den sääs­tö­pää­tök­sen myö­tä.

In­hi­mil­li­syy­del­le ei voi lait­taa hin­ta­lap­pua, vaan on ai­ka puo­lus­taa Su­Pe­rin jä­se­niä, asi­ak­kai­ta ja elin­voi­mais­ta Suo­mea. Tämä ke­hi­tys ei ole pel­käs­tään hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den päät­tä­jien asia, vaan vii­me kä­des­sä täs­tä päät­tää edus­kun­ta. Jos siel­lä nyt is­tu­vat edus­ta­jam­me ei­vät tätä ral­lia saa py­säh­ty­mään, kan­sa­lai­set saa­vat vuo­den 2027 vaa­leis­sa ar­vi­oi­da, löy­tyi­si­kö Ar­ka­di­an­mä­el­le ky­vyk­kääm­piä pää­tök­sen­te­ki­jöi­tä.

Kat­ja Kin­nu­nen

edus­ta­jis­ton pu­heen­joh­ta­ja

Suo­men lähi- ja pe­rus­hoi­ta­ja­liit­to Su­Per