Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Kylillä ovat taas ovet avoinna – Kymenlaaksossa noin 30 tapahtumaa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Työvoimapulan syistä
Viimeaikojen julkinen uutisointi jatkuvasta ja pahenevasta työvoimapulasta on seurausta monen eri pitkälinjan kehityksen yhteisestä vaikutuksesta: Ammatillisten opistojen aloituspaikkoja on vähennetty tasaisesti, samaan aikaan julkisen ja yksityisen sektorin asemat ovat ajatuneet vastakkainasetteluun keskenään, kuntien ja peruspalvelujen työantajien on ollut lähes pakonomaista valita jompikumpi tuottajataho ilman vaihtoehtoja tai yhteistoimintamalleja.
Voimakas yksityistäminen on johtanut tuotannolliseen hintakilpailuun, jossa palkkojen yleinen taso on tavallisesti laskenut eniten palvelujen perustöissä, ja seurauksena on ollut joukkopakoja joistakin ammateista. Myös työttömänä oleva kansanosa on joutunut vaikeaan asemaan töiden hakemisen kanssa, koska yhtenä uhkana on ollut tuloloukku, jossa töihin lähtiessä ansiotaso on jopa pudonnut, ja erilaiset karenssit ja byrokratia aiheuttavat tuntuvaa haittaa tilanteessa, jossa työpaikka ei ole vakituinen, vaan heitetään keikkaluonteisena. Monet tahtoisivat lähteä tekemään jollekin työvoimapula-alalle töitä, jos palkkausjärjestelmä olisi joustavampi, eli hyppy työttömyyskorvauksesta palkkatyöhön olisi pienempi tai korvaus voisi olla palkkauksen osana, mutta ei voi itse valita, miten ja mistä rahansa valtiolta ottaa.
On siis selvää, että kehityksen kääntämiseksi tulevaisuudessa tarvitaan laajempia uudistuksia ja muutoksia sekä työmarkkinoille että työttömyyskorvausjärjestelmään. Aivan ensiksi tulisi lopettaa ihmisiä ärsyttävät puheet vastikkeellisesta työttömyyskorvauksesta, ja tilalle tuoda kunnollinen vaihtoehto valtion työttömyysvarojen vapaaehtoisesta käyttämisestä omaan työllistymiseen joustavalla palkkausjärjestelmällä. Suomalaiselle tulee olla vapaus valita itse.
Työttömyyden kasvot ovat iso noidankehä: Isossa mittakaavassa valtio joutuu ottamaan miljardeja velkaa pelkkään työttömyyden korvaamiseen samaan aikaan, kun se joutuu vähentämään kuntien rahoitusta ja karsimaan palveluja rahan puutteen takia – yhtälö, jossa ei ole kansantaloudellisesti mitään järkeä. Työmarkkinoilla tulisi luoda uudistus, jossa työtön ammattilainen voi itse muuttaa työttömyysrahansa palkan perusosaksi, lähteä kuntaan aluksi 4–5-tuntiseksi avustavaksi työvoimaksi 8-tuntisen työvoiman lisäksi, ja heittää itse keikkaa päälle alhaisella lähtöverotuksella, jotta kokonaisansio olisi riittävä.
Myös nuorien saamiseksi työmarkkinoille tulisi kuntien ottaa käyttöön työvoima-osuuskuntia, joissa nuoret uudet ammattilaiset perustavat ohjatusti yhteisiä työosuuskuntia, saavat työttömyysrahansa palkan pohjanosana ja heittävät keikkaa itsensä työllistäjinä päälle.
Yksityisissä yrityksissä niiden maksamista verotuloista voitaisiin kohdentaa yrityksen yhteiskunnalle maksamat varat työttömyysrahan pakollisen muodon sijasta uuden työpaikan palkan osana samoin. Meillä olisi olemassa monta mallia ohjata rahat, työvoima ja olemassoleva tekemätön työ kohtaamaan. Pelkkä työmarkkinauudistus ei riitä, samaan aikaan tulisi suorittaa myös sote-uudistus sekä veroremontti.
Martti J. Nykänen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.