Vii­me­ai­ko­jen jul­ki­nen uu­ti­soin­ti jat­ku­vas­ta ja pa­he­ne­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta on seu­raus­ta mo­nen eri pit­kä­lin­jan ke­hi­tyk­sen yh­tei­ses­tä vai­ku­tuk­ses­ta: Am­ma­til­lis­ten opis­to­jen aloi­tus­paik­ko­ja on vä­hen­net­ty ta­sai­ses­ti, sa­maan ai­kaan jul­ki­sen ja yk­si­tyi­sen sek­to­rin ase­mat ovat aja­tu­neet vas­tak­kai­na­set­te­luun kes­ke­nään, kun­tien ja pe­rus­pal­ve­lu­jen työ­an­ta­jien on ol­lut lä­hes pa­ko­no­mais­ta va­li­ta jom­pi­kum­pi tuot­ta­ja­ta­ho il­man vaih­to­eh­to­ja tai yh­teis­toi­min­ta­mal­le­ja.

Voi­ma­kas yk­si­tyis­tä­mi­nen on joh­ta­nut tuo­tan­nol­li­seen hin­ta­kil­pai­luun, jos­sa palk­ko­jen ylei­nen taso on ta­val­li­ses­ti las­ke­nut eni­ten pal­ve­lu­jen pe­rus­töis­sä, ja seu­rauk­se­na on ol­lut jouk­ko­pa­ko­ja jois­ta­kin am­ma­teis­ta. Myös työt­tö­mä­nä ole­va kan­sa­no­sa on jou­tu­nut vai­ke­aan ase­maan töi­den ha­ke­mi­sen kans­sa, kos­ka yh­te­nä uh­ka­na on ol­lut tu­lo­louk­ku, jos­sa töi­hin läh­ties­sä an­si­o­ta­so on jopa pu­don­nut, ja eri­lai­set ka­rens­sit ja by­rok­ra­tia ai­heut­ta­vat tun­tu­vaa hait­taa ti­lan­tees­sa, jos­sa työ­paik­ka ei ole va­ki­tui­nen, vaan hei­te­tään keik­ka­luon­tei­se­na. Mo­net tah­toi­si­vat läh­teä te­ke­mään jol­le­kin työ­voi­ma­pu­la-alal­le töi­tä, jos palk­kaus­jär­jes­tel­mä oli­si jous­ta­vam­pi, eli hyp­py työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta palk­ka­työ­hön oli­si pie­nem­pi tai kor­vaus voi­si ol­la palk­kauk­sen osa­na, mut­ta ei voi it­se va­li­ta, mi­ten ja mis­tä ra­han­sa val­ti­ol­ta ot­taa.

On siis sel­vää, et­tä ke­hi­tyk­sen kään­tä­mi­sek­si tu­le­vai­suu­des­sa tar­vi­taan laa­jem­pia uu­dis­tuk­sia ja muu­tok­sia sekä työ­mark­ki­noil­le et­tä työt­tö­myys­kor­vaus­jär­jes­tel­mään. Ai­van en­sik­si tu­li­si lo­pet­taa ih­mi­siä är­syt­tä­vät pu­heet vas­tik­keel­li­ses­ta työt­tö­myys­kor­vauk­ses­ta, ja ti­lal­le tuo­da kun­nol­li­nen vaih­to­eh­to val­ti­on työt­tö­myys­va­ro­jen va­paa­eh­toi­ses­ta käyt­tä­mi­ses­tä omaan työl­lis­ty­mi­seen jous­ta­val­la palk­kaus­jär­jes­tel­mäl­lä. Suo­ma­lai­sel­le tu­lee ol­la va­paus va­li­ta it­se.

Työt­tö­myy­den kas­vot ovat iso noi­dan­ke­hä: Isos­sa mit­ta­kaa­vas­sa val­tio jou­tuu ot­ta­maan mil­jar­de­ja vel­kaa pelk­kään työt­tö­myy­den kor­vaa­mi­seen sa­maan ai­kaan, kun se jou­tuu vä­hen­tä­mään kun­tien ra­hoi­tus­ta ja kar­si­maan pal­ve­lu­ja ra­han puut­teen ta­kia – yh­tä­lö, jos­sa ei ole kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti mi­tään jär­keä. Työ­mark­ki­noil­la tu­li­si luo­da uu­dis­tus, jos­sa työ­tön am­mat­ti­lai­nen voi it­se muut­taa työt­tö­myys­ra­han­sa pal­kan pe­ru­so­sak­si, läh­teä kun­taan aluk­si 4–5-tun­ti­sek­si avus­ta­vak­si työ­voi­mak­si 8-tun­ti­sen työ­voi­man li­säk­si, ja heit­tää it­se keik­kaa pääl­le al­hai­sel­la läh­tö­ve­ro­tuk­sel­la, jot­ta ko­ko­nai­san­sio oli­si riit­tä­vä.

Myös nuo­rien saa­mi­sek­si työ­mark­ki­noil­le tu­li­si kun­tien ot­taa käyt­töön työ­voi­ma-osuus­kun­tia, jois­sa nuo­ret uu­det am­mat­ti­lai­set pe­rus­ta­vat oh­ja­tus­ti yh­tei­siä työ­o­suus­kun­tia, saa­vat työt­tö­myys­ra­han­sa pal­kan poh­ja­no­sa­na ja heit­tä­vät keik­kaa it­sen­sä työl­lis­tä­ji­nä pääl­le.

Yk­si­tyi­sis­sä yri­tyk­sis­sä nii­den mak­sa­mis­ta ve­ro­tu­lois­ta voi­tai­siin koh­den­taa yri­tyk­sen yh­teis­kun­nal­le mak­sa­mat va­rat työt­tö­myys­ra­han pa­kol­li­sen muo­don si­jas­ta uu­den työ­pai­kan pal­kan osa­na sa­moin. Meil­lä oli­si ole­mas­sa mon­ta mal­lia oh­ja­ta ra­hat, työ­voi­ma ja ole­mas­so­le­va te­ke­mä­tön työ koh­taa­maan. Pelk­kä työ­mark­ki­nau­u­dis­tus ei rii­tä, sa­maan ai­kaan tu­li­si suo­rit­taa myös sote-uu­dis­tus sekä ve­ro­re­mont­ti.

Mart­ti J. Ny­kä­nen

Kot­ka