Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

An­na-Eri­ka Pa­ro­sen ko­toa löy­tyy noin 250 huo­ne­kas­via. Kla­mi­las­ta ko­toi­sin ole­va, tätä ny­kyä Van­taal­la asus­te­le­va nai­nen on­kin Huo­ne­kas­vi­seu­ra ry:n hal­li­tuk­sen jä­se­nen.

– Sain in­nos­tuk­sen huo­ne­kas­vi­har­ras­tuk­seen ko­toa, sil­lä äi­dil­lä on ai­na ol­lut kas­ve­ja ja puu­tar­ha, hän ker­too vie­rai­lul­laan Kla­mi­las­sa.

Pa­ro­sen ar­vok­kain kas­vi on köyn­nös­veh­ka (Phi­lo­dend­ron ’Straw­ber­ry shake’).

– Olen in­nos­tu­nut nyt fla­min­gon­ku­kis­ta (Ant­hu­rium).

Pa­ro­sel­la on jo­kai­ses­sa huo­nees­sa kas­ve­ja, ja hän ker­too hoi­ta­van­sa nii­tä pe­ri­aat­teel­la huo­ne per päi­vä.

– Kaik­ki kas­vu­poh­jat ovat mul­lat­to­mia, ja ku­kat suih­ku­te­taan suih­kus­sa lä­pi­ko­tai­sin. Kas­vu­poh­jas­sa käy­tän mm. koo­kos­ta, kaar­naa ja ruuk­ku­so­raa. Kas­vu­poh­jas­sa pi­tää miet­tiä kas­vin al­ku­pe­rää, sil­lä har­va troop­pi­sem­pi huo­ne­kas­vi kas­vaa luon­nos­taan mul­las­sa.

Suo­mes­sa ke­säl­lä­kään ik­ku­nas­ta si­säl­le tu­le­van va­lon mää­rä ei vält­tä­mät­tä rii­tä kai­kil­le kas­veil­le, ku­ten esi­mer­kik­si pei­kon­leh­del­le, jol­loin tar­vi­taan li­sä­va­lais­tus­ta.

– Os­ta­mis­ta­ni lam­puis­ta kat­son it­se lu­me­nit ja kel­vi­nit. Yli 2 000 lu­me­nin lam­put ovat hy­viä kas­veil­le ja 4 000 kel­vi­nin kyl­män kir­kas val­koi­nen valo on pa­ras, eli valo ei saa ol­la kel­tais­ta.

Pa­ro­sen mu­kaan kaup­po­jen kas­vi­va­loi­na myy­mät va­lot ei­vät ole vält­tä­mät­tä par­hai­ta huo­ne­kas­veil­le.

– Pu­ner­ta­vat kas­vi­va­lot ovat hy­viä kas­vien ku­kit­ta­mi­seen tai tai­mi­kas­va­tuk­seen. Si­ner­tä­vät va­lot puo­les­taan saa­vat kas­vit tuot­ta­maan he­del­miä.

Pa­ro­nen ei käy­tä ni­me­no­maan kas­vi­va­loi­na myy­tä­viä va­lo­ja.

– Käy­tän it­se pää­a­si­as­sa työ­maa­va­lai­si­mia. Ne ovat hin­ta­laa­tu­suh­teel­taan te­hok­kaim­pia ja so­pi­vat huo­ne­kas­veil­le.

A-E Parosen albumi

Pa­ro­sen mu­kaan huo­ne­kas­vit tar­vit­se­vat kas­vaak­seen va­loa yli 2 000 luk­sia, joka ku­vaa va­lais­tus­voi­mak­kuut­ta.

– Esi­mer­kik­si il­mai­sel­la kän­nyk­kä­so­vel­luk­sel­la voi mi­ta­ta vaik­ka­pa ik­ku­na­lau­dal­le tu­le­van va­lon voi­mak­kuu­den. Ai­na­kin tal­vel­la luku on erit­täin to­den­nä­köi­ses­ti al­le 2000 luk­sia.

Kas­vi­lamp­pu­jen si­joit­ta­mi­ses­sa lam­pun pi­tää ol­la mel­ko lä­hel­lä eli noin 30–40 sen­tin pääs­sä, jot­ta sii­tä oli­si hyö­tyä.

– Kor­ke­al­la ka­tos­sa ole­van lam­pun valo me­net­tää te­ho­aan, mikä nä­kyy juu­ri luk­sien mää­räs­sä.

Lii­an lä­hel­lä ole­va lamp­pu voi puo­les­taan polt­taa kas­vin.

Kas­vit­kin tar­vit­se­vat le­poa, jo­ten esi­mer­kik­si yök­si ei kan­na­ta jät­tää li­sä­va­lais­tus­ta pääl­le.

– It­se olen lait­ta­nut kaik­kiin kas­vi­va­loi­hin ajas­ti­men si­ten, et­tä ne ovat pääl­lä noin yh­dek­sän tun­tia päi­väs­sä ym­pä­ri vuo­den, myös ke­säl­lä. Jot­kut kas­vit pär­jäi­si­vät kyl­lä vä­hem­mäl­lä­kin va­lol­la, mut­ta ne voi­vat men­nä sil­loin le­po­ti­laan. Le­po­ti­lan huo­maa sii­tä, et­tä kas­vi ei kas­va.

Huo­ne­kas­vi­seu­ra ja Puu­tar­ha­liit­to jär­jes­tä­vät val­ta­kun­nal­li­sen Huo­ne­kas­vi­vii­kon vii­kol­la 38 eli 19.–25. syys­kuu­ta. Vii­kol­la jär­jes­te­tään mm. myy­jäi­siä ja huu­to­kaup­po­ja. Li­sä­tie­toa löy­tyy osoit­tees­ta www.huo­ne­kas­vi­seu­ra.fi.