Pro­fes­so­ri Yr­jö Var­pi­on teos "Hau­dat­tu his­to­ria – Mie­hik­kä­lä 1918" vie lu­ki­jat sa­dan vuo­den ta­kai­siin ta­pah­tu­miin län­ti­ses­sä Vii­pu­rin lää­nis­sä. Mie­hik­kä­lä oli vii­mei­siä Suo­men pi­tä­jiä, jos­sa pu­nai­set rii­sut­tiin aseis­ta. Vas­ta kun val­koi­set oli­vat val­loit­ta­neet Vii­pu­rin, pu­nais­ten vas­ta­rin­ta päät­tyi Säk­ki­jär­ven, Mie­hik­kä­län, Ha­mi­nan ja Kot­kan seu­duil­la.

Mie­hik­kä­läs­tä osal­lis­tut­tiin pu­na­kaar­tiin mo­ni­lu­kui­sem­min kuin val­koi­seen ar­mei­jaan. Se on ym­mär­ret­tä­vää, kos­ka Mie­hik­kä­lä si­jait­si sy­väl­lä pu­nai­sen Ete­lä-Suo­men si­säl­lä ja kos­ka so­si­aa­li­de­mok­raa­teil­la oli vah­va kan­na­tus pi­tä­jäs­sä.

Kir­jas­sa pu­hu­taan si­säl­lis­so­das­ta, ei va­paus­so­das­ta. Se on kir­joit­ta­jan tie­toi­ses­ti va­lit­se­ma nä­kö­kul­ma. Mo­nien so­dan ku­vaus­ten si­jaan huo­mio ei ole rin­ta­ma­lin­jois­sa, aseis­tuk­ses­sa tai voit­to­jen ja tap­pi­oi­den kir­jaa­mi­ses­sa vaan ajan elä­nei­den ih­mis­ten ko­ke­muk­sis­sa ja tun­teis­sa – niin pu­nais­ten kuin val­kois­ten­kin.

– Kir­joi­tus­työ on ol­lut jän­nit­tä­vä ret­ki mie­hik­kä­lä­läis­ten men­nei­syy­teen, eri­tyi­ses­ti sii­hen men­nei­syy­teen, jos­ta on enim­mäk­seen vai­et­tu ja joka sik­si on tun­te­ma­ton. Esiin nou­see häm­mäs­tyt­tä­viä, myös jär­kyt­tä­viä ta­ri­noi­ta ja koh­ta­loi­ta, pro­fes­so­ri Yr­jö Var­pio ker­too.

– Ajat­te­len, et­tä his­to­ri­as­sa ei saa ol­la asi­oi­ta, jois­ta on vai­et­ta­va. Vas­ta niis­tä pu­hu­mi­nen joh­taa lo­pul­li­seen so­vi­tuk­seen, sii­hen, et­tä pääs­tään ir­ti miel­tä pai­na­vas­ta taa­kas­ta.

Kir­jan kes­kei­se­nä ai­neis­to­na ovat vuo­den 1918 val­ti­o­ri­ko­soi­keuk­sien asi­a­kir­jat ja ajan sa­no­ma­leh­det. Li­säk­si ai­neis­to­na on käy­tet­ty eri ar­kis­toi­hin tal­len­net­tu­ja van­ho­ja asi­a­kir­jo­ja, ai­kai­sem­paa tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­ta, muis­tel­mia ja haas­tat­te­lu­ja. Kir­jas­sa ole­va ku­vi­tus on pää­o­sin pe­räi­sin yk­si­tyis­ko­ko­el­mis­ta ja Mie­hik­kä­län mu­se­o­toi­men ar­kis­tos­ta.

– Kir­ja ku­vaa hy­vin mil­lais­ta mie­hik­kä­lä­läis­ten pu­nais­ten ja val­kois­ten sota ja so­dan ar­ki oli pi­tä­jäs­sä, jos­sa suu­ret rin­ta­ma­lin­jat oli­vat kau­ka­na, Mie­hik­kä­län mu­se­o­tut­ki­ja Ar­mi Oi­no­nen sum­maa mu­se­o­toi­men kus­tan­ta­man kir­jan an­si­oi­ta.

– Mie­hik­kä­läs­tä­kin läh­ti pu­nai­sia ja val­koi­sia rin­ta­ma-alu­eil­le, mut­ta enim­mäk­seen paik­ka­kun­ta­lais­ten sota oli kui­ten­kin jo­tain muu­ta. Ruo­as­ta oli puu­tet­ta, oli ko­tie­läin­ten pak­ko­luo­vu­tuk­sia, pel­koa it­sen­sä ja lä­heis­ten puo­les­ta tai pii­los­sa ole­mis­ta Mie­hik­kä­län met­sis­sä pu­nais­ten vä­e­no­ton pe­los­sa.

Yr­jö Var­pio on mie­hik­kä­lä­läis­syn­tyi­nen, lap­suu­ten­sa Mie­hik­kä­läs­sä viet­tä­nyt ja edel­leen ke­sä­a­sun­nol­laan Suur-Mie­hik­kä­läs­sä viih­ty­vä kir­jal­li­suu­den tut­ki­ja ja pro­fes­so­ri. Var­pio toi­mi Tam­pe­reen yli­o­pis­ton Suo­men kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri­na vuo­si­na 1980–2002. Hän kuu­lui Väi­nö Lin­nan ys­tä­viin ja jul­kai­si vuon­na 2006 laa­jan te­ok­sen Lin­nan elä­mäs­tä. Var­pio on jul­kais­sut usei­ta su­kuun­sa ja Mie­hik­kä­lään pai­kal­lis­his­to­ri­aan liit­ty­viä tut­ki­muk­sia ja kir­jo­ja.

Kir­jaa on saa­ta­vil­la Mie­hik­kä­län Sal­pa­lin­ja-mu­se­ol­ta mu­se­o­kaup­pa Ras­las­ta.