Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi
Leijonarastit on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa pääsee myös suunnistamaan
Go Käyrälampi -tapahtumaan ilmainen bussikuljetus nyt kahdelta eri reitiltä
Xamkista valmistui viime vuonna lähes 2400 korkeakoulutettua
Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa juhlistetaan taidevälittäjä Hellmuth van Assendelftin muistokokoelmaa
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Liikunta edistää terveyttä, mutta mikä on sen vaikutus julkiseen talouteen? Kuva Kouvola Junior Gamesista 2022.
Harri Mannonen
Kolme miljardia plussaa tai sitten ei – Laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista johtavat harhaan hyvin yksinkertaisesta syystä
Harri Mannonen
98 817 000 euroa.
Eli hilkun vaille sata miljoonaa. Sen verran koituu Kymenlaaksossa vuodessa kustannuksia ihmisten liikkumattomuudesta ja liiallisesta paikallaanolosta. Ainakin jos on uskominen UKK-instituutin laskuria.
Koko maassa luku on instituutin laskelmien mukaan kolmisen miljardia euroa. Tästä on viime viikkoina puhuttu paljon julkisuudessa.
Mutta käykö UKK-instituutin laskelmiin luottaminen? Kysymys on ajankohtainen ja oleellinen. Varsinkin koska vastaus on “ei”.
Keskimääräinen nykysuomalainen liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Siitä ollaan yksimielisiä.
Elämäntapa altistaa useille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle. Myös muun muassa masennuksen, aivoverisuonitautien ja joidenkin syöpien riskiä voidaan pienentää liikunnalla.
UKK-instituutin laskelmissa on otettu huomioon tällaisten kansansairauksien hoitamisesta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia.
Suorat kustannukset koostuvat “kansansairauksista aiheutuneista terveyspalveluiden käytöstä ja lääkityksestä”. Epäsuorien kustannusten syitä ovat työikäisten sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja ennenaikaiset kuolemat.
Tällä hetkellä valtio rahoittaa liikuntaa ja urheilua rahapelitoiminnalla eli veikkausvoittovaroilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on tarkoitukseen vuodessa noin 150 miljoonaa euroa. Sillä avustetaan muun muassa liikuntajärjestöjä, huippu-urheilua, liikuntapaikkarakentamista.
Ensi vuonna lainsäädäntö muuttuu. Vastedes rahapelitoiminnan tuotot ohjataan valtion budjettiin, ja liikunnan valtionrahoituksesta päätetään budjettiriihen yhteydessä.
Ensi alkuun suuria muutoksia ei rahanjaossa tapahdu, mutta pitkän päälle voi tapahtua. Poliitikkojen liikkumavara asian suhteen lisääntyy. Siksi aiheesta keskustellaan kevään eduskuntavaalien yhteydessä.
UKK-instituutti on tärkeä toimija, koska monesti poliitikot perustelevat kantaansa sen lausumilla. Tampereella sijaitseva instituutti on “yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus” ja “sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijakeskus terveysliikunnan alalla”.
Nyt pidetään röökitauko.
Vuonna 2012 julkaistiin tutkimus tupakoinnin vaikutuksesta julkiseen talouteen Itä-Suomessa. Nettovaikutus osoittautui positiiviseksi. Tupakointi siis säästää julkista rahaa.
Tulos oli sikäli yllättävä, että tupakoinnista koituu bruttokustannnuksia. Se aiheuttaa sairauksia, joita pitää hoitaa, ja hoito maksaa.
Mutta nettovaikutus on eri asia kuin bruttokustannukset. Jotta nettovaikutus saadaan selville, bruttokustannusten ohella pitää ottaa huomioon ne säästöt ja tulot, joita tupakoinnista siunaantuu julkiselle taloudelle.
Koska tupakoitsijat kuolevat ennenaikaisesti, heistä ehtii koitua vähemmän terveydenhuolto- ja eläkemenoja kuin tupakoimattomista. Se merkitsee säästöä. Lisäksi tupakkaverosta kertyy valtiolle vuodessa yli miljardin euron tulot.
Vastaavasta syystä UKK-instituutin laskelmat liikkumattomuuden kustannuksista ovat harhaanjohtavia.
Kolme miljardia euroa on siis UKK-instituutin laskelma liikkumattomuuden ja paikallaanolon bruttokustannuksista. Luku perustuu Kolu ym:n tutkimukseen viime vuodelta.
Etuliitettä “brutto” ei mainita. Syntyy vaikutelma, että liikuntaa lisäämällä voitaisiin saavuttaa “huomattavia säästöjä yhteiskunnalle”.
Todellisuudessa emme tiedä, voisimmeko. Emmehän edes tiedä, mikä on liikkumattomuuden ja paikallaanolon nettovaikutus julkiseen talouteen.
Jotta se saadaan selville, laskelmissa pitää ottaa huomioon säästöt, joita julkiselle taloudelle koituu liikkumattomuuden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista ja niiden vuoksi säästyvistä terveydenhuolto- ja eläkemenoista. Tämä ilmeinen näkökulma on jäänyt tyystin huomiotta.
Vaikka toisaalta: ei mainittu tupakointitutkimuskaan julkista keskustelua muuksi muuttanut. Hiljattain THL väitti: “Tupakoinnista aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannukset olivat noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2020.”
Meihin on iskostettu syvälle uskomus, että ihmisen hyvä ja taloudellinen hyöty kulkevat käsi kädessä. Jos tosiasiat eivät osu yksiin tämän uskomuksen kanssa, tosiasiat jätetään huomiotta.
Lähteet:
Kolu ym (2022): Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland.
savutonsuomi.fi.
Tiihonen ym (2012): The net effect of smoking on healthcare and welfare costs.
ukkinstituutti.fi
vm.fi: Tupakkaverotus.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.