Viihdekuoro Stemmareilta sulosäveliä kevään kunniaksi
Yritysten hankkeisiin on haettavissa miljoonia euroja EU-rahaa tänä vuonna
”Kuunnelmasarjassa seurataan kuvitteellista radio-ohjelmaa”
Mielipide: Kouvolan päivystyksen säilyminen hallituspuolueiden tahdon varassa
Karhulan hammashoitolan remontti valmistuu
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Kotkan Silmälasi Oy:n tarinaa jatkava, OptiKotkan yrittäjä Jorma Siira (kesk.) nappasi laatikosta Olli Päivänteen peruja olevia vintage-laseja 80-luvulta. Jorma Elo ja Henna Päivänne-Andersson ihastelivat vuosikymmenten takaista muotia.
Kuva: Teija Piipari
Lasien läpi kuusi vuosikymmentä
Kotkalaisen Päivänteen optikkoperheen perintö jäi elämään.
Teija Piipari
On maaliskuun alku 1957. Optikko Erkki Päivänne on ystävänsä kanssa laittamassa kalusteita paikoilleen muutaman päivän päästä Kotkanlinnan toisessa kerroksessa avattavassa Kotkan Silmälasi -nimisessä optikkoliikkeessä.
Yllättäen ovelta kuuluu koputus. Äiti ja poika astuvat sisään. Äiti kertoo, että he ovat käyneet silmälääkärissä, ja 16-vuotiaalle pojalle pitäisi saada silmälasit. Erkki Päivänne kauhistuu ja toteaa, ettei hän vielä myy laseja. Äidin sinnikkyys kuitenkin palkitaan, kehykset valitaan ja poika saa silmälasinsa.
Tänään tuo poika, Jorma Elo nimeltään, istuu Ankkurin toimituksessa. Hän on 80-vuotias. Pöydän ympärillä ovat myös Erkki Päivänteen pojantytär Henna Päivänne-Andersson, 42, sekä Kotkan Silmälasi Oy:n jatkaja, Opti-Kotkan yrittäjä Jorma Siira, 69.
– Ovi oli auki. Menimme sisään ja siitä toiseen kerrokseen. Liike ei ole avoinna, Erkki Päivänne selvitti meille. Äitini ei antanut periksi, vaan sanoi, että turhaan tulisimme toisella kertaa, kun nyt kerran täällä olemme. Luulen Erkin ajatelleen, ettei pääse meistä eroon ellei ota vastaan. Niin sitten sain lasit. Olin liikkeen ensimmäinen asiakas, muistelee tapausta Jorma Elo.
Tarkoitus on kerrata yli 60 vuoden ikään ehtineen optikkoliikkeen tarinaa. Tapaamisen taustalla on tammikuussa pitkälliseen sairauteen menehtynyt Kotkan Silmälasi Oy:n pitkäaikainen, toisen polven yrittäjä, vuonna 1954 syntynyt Olli Päivänne, Hennan isä. Viimeisinä päivinään hän kirjoitti ylös asioita, joita toivoi Ankkurin lukijoille lehden kautta kerrottavan. Kuten tuon alun muistelon 16-vuotiaasta pojasta, Jorma Elosta, joka oli perheyrityksen ensimmäinen – ja hauskasti myös viimeinen asiakas. Mutta siitä vähän myöhemmin.
– Oli isälle tosi tärkeä asia tuo, minkä hän kirjoitti liittyen liikkeeseen, Henna Päivänne-Andersson sanoo.
Optikkoyrittäjä Jorma Siira kertoo, että myymälän seinällä on yhä lehtileike liikkeen avajaisista vuonna 1957.
– Muuten Jorma, kun kävin läpi Ollilta jääneitä asiakaskortteja, oli sinun korttisi siinä päällimmäisenä, hän nyökkää vanhemmalle kaimalleen. – Nuo lasit, jotka sinulla on päässä, tarvitsevat varmasti jossain vaiheessa putsausta, ja ehkä korjaustakin. Voit milloin vain tulla vanhana asiakkaana käymään.
Jorma Elo tarttuu sankoihinsa ja nykäisee Erkin pojan Ollin valmistamien lasien asentoa suoremmaksi maskin alla.
Ensimmäiset silmälasinsa Jorma Elo sai 12-vuotiaana vuonna 1952. Vuosien varrella kertyneet silmälasit ovat kaikki yhä jemmassa, mutta jälkeenpäin on harmittanut se, että ne ensimmäiset Erkki Päivänteeltä ostetut, niitä ei tullut erikseen merkatuiksi, eikä hän osaa sanoa, mitkä ne niistä tallella olevista ovat.
– Olisi ollut kiva lahjoittaa ne, kun liike täytti 50 vuotta. Erkki oli silloin juhlapäivänä paikalla. Hän muisti minut, ja vähän siinä juteltiinkin.
Olli Päivänne on viimeisinä aikoinaan kirjannut ylös, että vuonna 1960 vapautui optikkoliikkeen lopullinen liikepaikka Keskuskadulla, jossa Erkki-isänsä aloitti tammikuun ensimmäisenä 1961. Kun tästä hyppää reilut kymmenen vuotta eteenpäin, oli syyskuussa 1972 tulossa taksvärkkipäivä. Olli kysyi isältään, voisiko hän tulla siksi päiväksi töihin. Asia sovittiin, ja Olli sai tehdä elämänsä ensimmäiset silmälasit – joita sitten vuosien varrella kertyikin useat kymmenet tuhannet. Optikoksi Olli Päivänne valmistui vuonna 1977.
Kuva: Teija Piipari Hennan käsissä on laskettelulasit 90-luvulta. -Muistan, kun äidilläni olivat nämä lasit ja lisäksi samansävyinen laskettelupuku.
Henna kertoo, että hänellä on päällimmäisenä mielessä, kuinka äärettömän tärkeä liike oli perheelle ja koko pienelle suvulle. Erkki-vaari ja Eeva-mummi, Olli-isä ja Irmeli-äiti, jokainen heistä laittoi kortensa kekoon. Tätikin oli liikkeessä hetken aikaa töissä.
– Minulla on liikkeestä jo hyvin varhaisia muistoja. Sellaista muistikuvaa ei ole, ettei sitä olisi, liike on ollut yksi osa elämääni aina. Isä teki siellä paljon töitä, mutta järkevissä raameissa yhdeksästä viiteen. Äiti työskenteli puolipäiväisesti, ja oli kotona kun tulin koulusta. Olen ainoa lapsi.
Vuodet kuluivat, ja Erkki Päivänne jäi hyvin ansaitulle eläkkeelle vuonna 1988. Tarvittaessa hän kuitenkin oli perheyrityksessä edelleen mukana.
– Voin ymmärtää, että Erkki oli ylpeä Ollista liikkeen jatkajana. Ei se ole aina selvää, että uusi sukupolvi näin tekee, pohtii Jorma Siira.
Henna ei itse syttynyt työskentelmään alalla.
– Vanhempani antoivat minun elää omaa elämääni, vaikka toki siitä vitsailtiin, että jatkaisin liikettä. Isä aina sanoi, ettei minulla ole matemaattista lahjakkuutta eikä sorminäppäryyttä häneltä perittynä. Muutin 17-vuotiaana pois Kotkasta. Olin seitsemän vuotta Helsingissä ja kymmenen vuotta ulkomailla. Kotkassa olen ollut taas viimeiset seitsemän vuotta. Olen ollut töissä matkailualalla, nyt olen hyvinvointialan yrittäjänä ratkaisukeskeisenä valmentajana.
Henna Päivänne-Anderssonilla on Pekka-miehensä kanssa kolme lasta; 8- ja 12-vuotiaat pojat ja 11-vuotias tyttö. Lapsenlapset olivat Olli-vaarille äärimmäisen tärkeitä.
– Vaarius oli isälle kunniatehtävä. Olimme ihan päivittäin tekemisissä.
Jorma Siira piti 35 vuoden ajan optikkoliikettä Myllykoskella pohjoisessa Kymenlaaksossa. Yrittäjänä tilanne vaikeutui, kun UPM kymmenisen vuotta sitten sulki tehtaan ja sadat työntekijät jäivät työttömiksi. Aikansa sinniteltyään Siira laittoi optikkonsa ovet säppiin, palasi takaisin Kotkaan ja alkoi työskennellä toisen palveluksessa.
Sitten soitti Hennan mies Pekka Andersson ja kysyi kiinnostaisiko tämä liike.
– Tyhjästä en olisi halunnut alkaa, mutta nyt oli tarjolla valmis paikka. Myymälä ja laitepuoli olivat hyvässä kunnossa, joten pääsisin vähällä. Niinpä sanoin kyllä. Vaimoni Helena on tässä mukana, piilolasit ovat tulossa valikoimiin ja toiveissa on saada silmälääkäripalvelut joiksikin päiviksi.
Kuva: Teija Piipari Yli 60-vuotiaan optikkoliikkeen tarina jatkuu Kotkan Keskuskadulla, iloitsevat Henna Päivänne-Andersson ja Jorma Elo. Yrittäjä Jorma Siira jatkaa silmälasien valmistamista itse.
Yksi Olli Päivänteen periaatteista ja yrittäjän valteista optikkopuolella oli, että hän valmisti itse silmälasit, mitä ei kukaan muu tehnyt itse linssien puolelta. Pitkänlinjan optikko Jorma Siira jatkaa OptiKotkansa nimissä tätä Kotkan Silmälasin perinnettä tekemällä itse lasinsa samoissa tiloissa.
– On hieno asia, että on nyt optikko, joka jatkaa lasien tekemistä. Se oli isällekin tärkeää, vaikkei hän tiennytkään, miten liikkeen tarina tulee jatkumaan, Henna sanoo.
Hän jatkaa, että liike oli isälle henkireikä.
– Siellä oli sosiaalista kanssakäymistä, ja se oli isästä tärkeää. Varsinkin sen jälkeen, kun äiti 13 vuotta sitten kuoli.
Olli Päivänne sairasti eturauhassyöpää kymmenen vuotta. Hennan mukaan hän ei sitä salaillut, mutta ei hirveästi halunnut tuoda julkikaan.
– Isällä oli valtava elämänhalu, joten hän teki kaikkensa. Hän käänsi kaikki kivet ja kävi paljon hoidoissa, Helsingissä syöpäsairaalassa ja vielä viime kesänä Saksassa. Syys-lokakuussa isän vointi heikkeni ja hän joutui sairaalaan. Viimeiset kolme viikkoa isä oli meillä kotona. Ensin palleatiivisessa hoidossa, lopuksi saattohoidossa.
Näillä mennään, tapasi Olli Päivänne sanoa viikoittain, myöhemmin jopa päivittäin, Henna kertoo ja hymyilee.
– Isä tietysti toivoi loppuun saakka, että tilanne olisi toisin. Loppua kohti tämä näillä mennään kuului yhä useammin. Nyt se on meidän perheemme motto.
Henna Andersson-Päivänne on tullut haastatteluun suoraan syöpähoidoista. Kun isä Olli makasi syksyllä Karhulan sairaalassa, todettiin Henna-tyttärellä aggressiivinen rintasyöpä.
– Suvussamme on paljon syöpää. Äitini kuoli vatsasyöpään. Mutta tämä minun sairauteni on hoidettavissa, paranen siitä kyllä. Mutta eihän sitä voi koskaan tietää, uusiiko se tai tuleeko jokin toinen syöpä.
Viime keväänä Olli Päivänteen suunnitellessa eläkkeelle jäämistä, iski korona, joten hän päätti toistaiseksi sulkea liikkeen. Kun koronatilanne syyskuussa alkoi helpottaa, Olli Päivänne sopi muutaman asiakkaan toivomuksesta kahdenkeskisen ajan uusien silmälasien tekemiseen. Asiakkaat vuorollaan hakivat silmälasinsa ja kas, kukas siellä olikaan pakan pohjimmaisena: ei enää 16-vuotias ”poika” vaan juuri 80 vuotta täyttänyt Kotkan Silmälasin ensimmäinen ja nyt myös viimeiseksi jäävä asiakas Jorma Elo.
Näin siis kiersi Kotkan Silmälasi Oy:n silmälasien valmistus isältä pojalle 64 vuoden aikana. Ja Olli Päivänteen kertoman mukaan tämä uskomaton tarina on tosi.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.