KAI-PEK­KA VE­SA­LAI­NEN

Me­ri­kes­kus Vel­la­mon uniik­ki uu­tuus­näyt­te­ly on Ate­neu­min ko­ko­el­mis­ta koot­tu Iha­nuuk­sien ih­me­maa – mai­se­mia Ate­neu­min ko­ko­el­mis­ta, joka kes­kit­tyy tun­net­tu­jen suo­ma­lais­tai­tei­li­joi­den ta­paan ku­va­ta ko­ti­maan­sa mai­se­mia ja nii­den he­rät­tä­miä tun­tei­ta. Ajal­li­ses­ti näyt­te­ly ulot­tuu 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­tä 1950-lu­vul­le. Näyt­te­lys­sä, joka on esil­lä en­si lo­ka­kuun lop­puun as­ti, on esil­lä muun mu­as­sa Ak­se­li Gal­len-Kal­le­lan, Fan­ny Chur­ber­gin, Hugo Sim­ber­gin, Ven­ny Sol­dan-Bro­feld­tin, Pek­ka Ha­lo­sen ja Mag­nus von Wrigh­tin te­ok­sia.

Näyt­te­ly koos­tuu 66 te­ok­ses­ta esi­tel­len 38 an­si­oi­tu­neen suo­ma­lais­tai­tei­li­jan töi­tä. Te­ok­sis­sa näh­dään jok­seen­kin kos­ke­ma­ton­ta luon­non­mai­se­maa ja toi­saal­ta kult­tuu­riym­pä­ris­töä, jo­hon ih­mi­sen työ on jät­tä­nyt jäl­ken­sä.

– Mai­se­ma tuli Suo­mes­sa ar­vok­kaak­si tai­teen ku­vaa­mi­sen koh­teek­si osin sen ta­kia, et­tä ha­lut­tiin luo­da tie­toi­suut­ta maam­me ole­vai­suu­des­ta ja syn­nyt­tää isän­maan­rak­kaut­ta. Ylä­viis­tos­ta näh­dyt ava­rat met­sä- ja ve­sis­tö­mai­se­mat so­vel­tui­vat hy­vin tä­hän tar­koi­tuk­seen, kos­ka niis­sä ko­ros­tui miel­tä ko­hot­ta­va ih­mi­sen ja luon­non yh­teen­kuu­lu­vuus, taus­toit­taa Vel­la­mon näyt­te­lyn ku­raat­to­ri, Ate­neu­min in­ten­dent­ti Timo Huus­ko.

– Mai­se­ma­ko­ke­muk­set ovat vah­vo­ja, kos­ka niis­sä on mo­nia tun­neu­lot­tu­vuuk­sia. Mai­se­mat luon­to­e­lä­myk­si­neen voi­vat he­rät­tää ko­ti­seu­tu­rak­kaut­ta ja sa­mal­la kos­ket­taa meis­tä useim­pia. Ku­vauk­set men­neis­tä ajois­ta vie­vät kat­so­jan­sa paik­koi­hin ja ti­loi­hin, joi­hin em­me enää pää­se, mut­ta joil­la on paik­ka mie­li­ku­vis­sam­me.

1800-lu­vul­ta läh­tien myös kau­pun­git ja teh­da­syh­tei­söt nou­si­vat ku­vaus­koh­teik­si. Eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ti puun­ja­los­tus­te­ol­li­suus teh­das-, uit­to- ja sa­ta­ma­nä­ky­mi­neen, mut­ta myös mo­der­ni elä­mä ki­vi­ka­tui­neen ja ru­nol­li­si­ne teh­taan­piip­pui­neen.

Huus­ko sa­noo aja­tel­leen­sa kau­pun­ki- ja te­ol­li­suus­mai­se­ma­o­si­o­ta koo­tes­saan kot­ka­lais­ta nä­kö­kul­maa, mikä nä­kyy ni­me­no­maan puun­ja­los­tus­te­ol­li­suu­teen sekä joki- ja me­ri­mai­se­miin liit­ty­vi­nä maa­lauk­si­na.

– Mai­se­man ku­vaa­mi­nen ei var­sin­kaan 1800-lu­vun lo­pul­la ol­lut vält­tä­mät­tä va­lo­ku­va­mais­ta tal­len­ta­mis­ta, vaan py­rit­tiin myös tun­ne­ti­lo­jen kaut­ta syn­ty­nei­den vai­ku­tel­mien esit­tä­mi­seen jopa ihan sym­bo­lis­tis­ten mai­se­mien kaut­ta.

– Tai­tei­li­joi­ta on ai­na kiin­nos­ta­nut eri sää­o­lo­suh­tei­den, vuo­de­nai­ko­jen ja mai­se­man yk­si­tyis­koh­tien ku­vaa­mi­nen vä­rien ja va­lon vaih­te­lua tar­kas­te­le­mal­la sekä ra­jaa­mal­la kiin­nos­ta­val­ta tun­tu­nut­ta ai­het­ta, sel­vit­tää Huus­ko ja huo­maut­taa, et­tei hä­nen muis­taak­seen tai­de­te­os­ten lai­naus­toi­min­taa Kan­sal­lis­gal­le­ri­as­ta Kot­kan suun­taan ole ol­lut muu­ta­maa Suo­men me­ri­mu­se­on tal­le­tus­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta.

Näyt­te­ly Iha­nuuk­sien ih­me­maa on esil­lä Vel­la­mos­sa 30. lo­ka­kuu­ta saak­ka.