Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Ateneumin intendentti Timo Huusko esittelee Ferdinand von Wrightin Anjalankosken Ankkapurhaa kuvaavaa öljyvärimaalausta vuodelta 1879.
Kuva: Kai-Pekka Vesalainen
Merikeskus Vellamossa tarjolla maisemakokemuksia
KAI-PEKKA VESALAINEN
Merikeskus Vellamon uniikki uutuusnäyttely on Ateneumin kokoelmista koottu Ihanuuksien ihmemaa – maisemia Ateneumin kokoelmista, joka keskittyy tunnettujen suomalaistaiteilijoiden tapaan kuvata kotimaansa maisemia ja niiden herättämiä tunteita. Ajallisesti näyttely ulottuu 1800-luvun puolivälistä 1950-luvulle. Näyttelyssä, joka on esillä ensi lokakuun loppuun asti, on esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Fanny Churbergin, Hugo Simbergin, Venny Soldan-Brofeldtin, Pekka Halosen ja Magnus von Wrightin teoksia.
Näyttely koostuu 66 teoksesta esitellen 38 ansioituneen suomalaistaiteilijan töitä. Teoksissa nähdään jokseenkin koskematonta luonnonmaisemaa ja toisaalta kulttuuriympäristöä, johon ihmisen työ on jättänyt jälkensä.
– Maisema tuli Suomessa arvokkaaksi taiteen kuvaamisen kohteeksi osin sen takia, että haluttiin luoda tietoisuutta maamme olevaisuudesta ja synnyttää isänmaanrakkautta. Yläviistosta nähdyt avarat metsä- ja vesistömaisemat soveltuivat hyvin tähän tarkoitukseen, koska niissä korostui mieltä kohottava ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuus, taustoittaa Vellamon näyttelyn kuraattori, Ateneumin intendentti Timo Huusko.
– Maisemakokemukset ovat vahvoja, koska niissä on monia tunneulottuvuuksia. Maisemat luontoelämyksineen voivat herättää kotiseuturakkautta ja samalla koskettaa meistä useimpia. Kuvaukset menneistä ajoista vievät katsojansa paikkoihin ja tiloihin, joihin emme enää pääse, mutta joilla on paikka mielikuvissamme.
1800-luvulta lähtien myös kaupungit ja tehdasyhteisöt nousivat kuvauskohteiksi. Erityisesti kiinnosti puunjalostusteollisuus tehdas-, uitto- ja satamanäkymineen, mutta myös moderni elämä kivikatuineen ja runollisine tehtaanpiippuineen.
Huusko sanoo ajatelleensa kaupunki- ja teollisuusmaisemaosiota kootessaan kotkalaista näkökulmaa, mikä näkyy nimenomaan puunjalostusteollisuuteen sekä joki- ja merimaisemiin liittyvinä maalauksina.
– Maiseman kuvaaminen ei varsinkaan 1800-luvun lopulla ollut välttämättä valokuvamaista tallentamista, vaan pyrittiin myös tunnetilojen kautta syntyneiden vaikutelmien esittämiseen jopa ihan symbolististen maisemien kautta.
– Taiteilijoita on aina kiinnostanut eri sääolosuhteiden, vuodenaikojen ja maiseman yksityiskohtien kuvaaminen värien ja valon vaihtelua tarkastelemalla sekä rajaamalla kiinnostavalta tuntunutta aihetta, selvittää Huusko ja huomauttaa, ettei hänen muistaakseen taideteosten lainaustoimintaa Kansallisgalleriasta Kotkan suuntaan ole ollut muutamaa Suomen merimuseon talletusta lukuun ottamatta.
Näyttely Ihanuuksien ihmemaa on esillä Vellamossa 30. lokakuuta saakka.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.