Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Kylillä ovat taas ovet avoinna – Kymenlaaksossa noin 30 tapahtumaa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Elinvoimaa Kymenlaakson kulttuurista
Suomen Kulttuurirahasto teetti vuonna 2013 valtakunnallisen kyselytutkimuksen, joka kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Kymenlaaksossa TNS Gallup teki 321 haastattelua. Vastausten perusteella kymenlaaksolaisille tärkeintä kulttuuritarjontaa omalla paikkakunnalla edustavat kirjasto, elokuvateatteri, kirjakauppa, kansalaisopisto, taide- ja kulttuurialan harrastejärjestöt, festivaalit sekä teatteri. Merkittävimmäksi esteeksi kulttuurinkuluttamiselle ilmoitettiin muut harrastukset. Kymenlaaksolaiset ovat myös innokkaampia matkustamaan kulttuurin perässä kuin suomalaiset keskimäärin.
Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2020, Kymenlaakson rahasto teetti uuden maakunnallisen kulttuuritutkimuksen osana maakuntarahaston omaa strategiatyötä. Maakunnan kulttuurin tilaa ja tulevaisuudennäkymiä luotaavan tutkimuksen toteutti Kenno Anthropological Consulting. Nyt haluttiin kartoittaa tarkemmin, mistä alueella oikeastaan puhutaan, kun puhutaan kulttuurista. Asiaa selvitettiin myös kulttuuriin liitettävien merkitysten, taidekoulutuksen ja elinkeinopolitiikan näkökulmista. Tutkimuksen aineisto koottiin syvähaastatteluihin sekä havainnointiin ja analyysiin perustuvalla etnografisella tutkimusmenetelmällä.
Kennon tutkimuksen mukaan kulttuuri Kymenlaaksossa nähdään laajana kirjona erilaisia asioita aina instituutioiden tarjoamasta korkeakulttuurista itse toteutettuun arjen kulttuuriin. Omaehtoisen kulttuuritoiminnan ja paikallisuuden merkitys on kymenlaaksolaisille erittäin suuri. Tämä tieto on tärkeä, kulttuurin merkitys alueen elinvoimaan lienee kiistaton. Perinteisen kulttuurikentän ulkopuolella nouseviksi ilmiöiksi tunnistettiin alakulttuurit eli ns. underground kulttuurit. Haasteitakin löytyy, kuten maakunnan kaksinapaisuus, tuen puute ja vastakkainasettelut sekä keskinäinen kilpailutilanne. Erityisen haasteen kulttuurielämälle teki keväällä Suomeenkin levinnyt koronapandemia. Vastaajat näkivät silloin koronatilanteen ja sen aiheuttamat vaikeudet väliaikaisina, eikä niiden takia koettu tarvetta pysyvästi muuttaa omia toimintatapoja. Nykyinen tieto pandemiatilanteen pitkäkestoisuudesta olisi varmasti muuttanut vastaajien arviota. Tutkimuksen johtopäätökset ja ehdotukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa https://skr.fi/rahastot/kymenlaakson-rahasto.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto on ollut mukana tukemassa kymenlaaksolaista kulttuurielämää kohta 60 vuotta. Maakuntarahaston apurahoin on edistetty taidetta ja tiedettä koko maakunnan alueella. Tukea ovat saaneet niin uhanalaista kulttuuriperintöä vaalivat kuin rohkeasti tulevaisuuteen katsovat hankkeet – ja monet asiat siltä väliltä. Maakuntarahaston haku on avoinna jälleen 10.2. saakka. Millaiseen maakunnan kulttuuria rikastuttavan hankkeen toteuttamiseen juuri sinä tarvitsisit Kymenlaakson rahaston apurahaa?
Päivikki Eskelinen-Rönkä
Kymenlaakson rahaston asiamies
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.