Pyhtään Saaristomarkkinat houkutteli Lököreen 8 000 kävijää
Mielipide: Loputtomaan vastakkainasetteluun ei ole varaa
Xamkin verkkokoulutukset vetovoimaisia syksyn yhteishaussa
Kouvolan teatteri hakee taas uutta kummiluokkaa
Google ja Haminan kaupunki tekivät maakaupan
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Sivustakatselijasta täyspäiväiseksi urheilijaksi
Liike Nytille uusi yhdistys Kouvolaan
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Tyylikotkalle
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Mielipide: Etelä-Kymenlaakson kunnat yhteistyössä oppisopimustyönantajiksi
Kymenlaakson kuntien työllisyystilanne on ollut haastava jo vuosia. Varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat korkeat, samoin myös työllisyyden hoidosta kuntien valtiolle maksamat ”sakkomaksut”. Työttömyyden tuomia negatiivisia seuraamuksia työttömälle itselle sekä yhteiskunnalle ei edes pystytä hinnoittelemaan.
Ammattitaitovaatimusten muututtua ja muuttuessa ongelmana monien työttömien kohdalla on osaamisvaje. Kuntien tulee vastata tähän ilmiöön ottamalla itse koulutusvastuuta esim. oppisopimustyönantajan ominaisuudessa. Tätä peräänkuuluttaa myös maamme hallitus. Oppisopimuskoulutus (opso) on sekä toimijoiden että rahavirtojen suhteen verkostoitunutta. Opetusministeriö, TE-keskus ja työnantaja yhdessä vastaavat työttömän opso-kustannuksista. Myös Kela ja vakuutusyhtiöt voivat erityistapauksissa maksaa koulutusrahaa.
Opson yhteiskunnallista merkitystä tarkasteltaessa ovat kaikki osapuolet omalla tavallaan voittajia. Opiskelijalle ja kunnalle opso merkitsee mm. investointia tulevaisuuteen sekä osallisuuden vahvistumista. On myös merkityksellistä, että määräaikaisessa työsuhteessa oleva opiskelija maksaa opiskeluaikanaan veroa ja näin osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Ei myöskään pidä unohtaa, että kunnan taloutta rasittavat ”sakkomaksut” todennäköisesti pienenevät. Oma arvonsa on myös sillä, että opiskelijat jäävät opson käynnistyessä pois Kelan toimeentulotuen piiristä.
Kun opson yksilölle ja kunnalle tuoma arvo, rahoitustahojen osuudet ja kunnalle syntyvät palkkakustannukset summataan, jää kokonaiskustannukset kunnille melko merkityksettömiksi. Tämän todentamiseksi ja päätöksenteon tueksi onkin tarpeellista tehdä kokonaisvaltaisia vaikutuslaskelmia. Oleellista on myös, että kunnat kartoittavat yhteisiä osaamistarpeitaan ja kokoavat opiskelijaryhmiä, jotta opsoon liittyvä tietopuolinen opetus voidaan järjestää joustavasti ja kustannustehokkaasti ”kotikulmilla”.
Haastan Etelä-Kymenlaakson kunnat kartoittamaan mahdollisuuttaan toimia opso-työantajina.
Pirjo Romppanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.