Pyhtään viime vuoden tulos 50 000 euroa plussalla
Kolme merikarhujen tarinaa
Kouvolalainen Liivipuoti Korsetti vaihtaa omistajaa
Kouvolan seurakunnat yhdistyvät ja nimeksi tulee Kouvolan seurakunta
Meiän Pyttis 2026 -ideakysely on avattu
Kateissa 1300 kiloa painava karhu
Haminasta Kotkaan ja myöhemmin ehkä myös Kouvolaan
Eput, Juice ja Hassisen kone ihan tuuliajolla nyt Kouvolassa ja Kotkassa
Tositarinoita Kotkasta leppoisasti kirjoitettuna
Teehuoneella on vappuun asti aikaa
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Etelä-Kymenlaakson kunnat yhteistyössä oppisopimustyönantajiksi
Kymenlaakson kuntien työllisyystilanne on ollut haastava jo vuosia. Varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat korkeat, samoin myös työllisyyden hoidosta kuntien valtiolle maksamat ”sakkomaksut”. Työttömyyden tuomia negatiivisia seuraamuksia työttömälle itselle sekä yhteiskunnalle ei edes pystytä hinnoittelemaan.
Ammattitaitovaatimusten muututtua ja muuttuessa ongelmana monien työttömien kohdalla on osaamisvaje. Kuntien tulee vastata tähän ilmiöön ottamalla itse koulutusvastuuta esim. oppisopimustyönantajan ominaisuudessa. Tätä peräänkuuluttaa myös maamme hallitus. Oppisopimuskoulutus (opso) on sekä toimijoiden että rahavirtojen suhteen verkostoitunutta. Opetusministeriö, TE-keskus ja työnantaja yhdessä vastaavat työttömän opso-kustannuksista. Myös Kela ja vakuutusyhtiöt voivat erityistapauksissa maksaa koulutusrahaa.
Opson yhteiskunnallista merkitystä tarkasteltaessa ovat kaikki osapuolet omalla tavallaan voittajia. Opiskelijalle ja kunnalle opso merkitsee mm. investointia tulevaisuuteen sekä osallisuuden vahvistumista. On myös merkityksellistä, että määräaikaisessa työsuhteessa oleva opiskelija maksaa opiskeluaikanaan veroa ja näin osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Ei myöskään pidä unohtaa, että kunnan taloutta rasittavat ”sakkomaksut” todennäköisesti pienenevät. Oma arvonsa on myös sillä, että opiskelijat jäävät opson käynnistyessä pois Kelan toimeentulotuen piiristä.
Kun opson yksilölle ja kunnalle tuoma arvo, rahoitustahojen osuudet ja kunnalle syntyvät palkkakustannukset summataan, jää kokonaiskustannukset kunnille melko merkityksettömiksi. Tämän todentamiseksi ja päätöksenteon tueksi onkin tarpeellista tehdä kokonaisvaltaisia vaikutuslaskelmia. Oleellista on myös, että kunnat kartoittavat yhteisiä osaamistarpeitaan ja kokoavat opiskelijaryhmiä, jotta opsoon liittyvä tietopuolinen opetus voidaan järjestää joustavasti ja kustannustehokkaasti ”kotikulmilla”.
Haastan Etelä-Kymenlaakson kunnat kartoittamaan mahdollisuuttaan toimia opso-työantajina.
Pirjo Romppanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.