Liikkujan viikolla etuja Kotkassa
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Poliisi jatkaa Haminassa tapahtuneen tulipalon esitutkintaa
Liitsin lenkki on Kotkan keskustateko 2025 – Raati jakoi myös kaksi kunniamainintaa
Kymenlaakson kauppakamarista Vuoden kauppakamari
Kotkassa uusi tapahtuma ikinuorille kaupunkilaisille
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Veljekset Turpeinen Oy:lle – Pyhtää palkitsi Kaakon Hoiva Oy:n
Kaivosvaraus hätkäyttää
Mitä jos innostuisit ja innovoisit?
Uudessa monitoimitalossa on avoimet ovet
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Etelä-Kymenlaakson kunnat yhteistyössä oppisopimustyönantajiksi
Kymenlaakson kuntien työllisyystilanne on ollut haastava jo vuosia. Varsinkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyysluvut ovat korkeat, samoin myös työllisyyden hoidosta kuntien valtiolle maksamat ”sakkomaksut”. Työttömyyden tuomia negatiivisia seuraamuksia työttömälle itselle sekä yhteiskunnalle ei edes pystytä hinnoittelemaan.
Ammattitaitovaatimusten muututtua ja muuttuessa ongelmana monien työttömien kohdalla on osaamisvaje. Kuntien tulee vastata tähän ilmiöön ottamalla itse koulutusvastuuta esim. oppisopimustyönantajan ominaisuudessa. Tätä peräänkuuluttaa myös maamme hallitus. Oppisopimuskoulutus (opso) on sekä toimijoiden että rahavirtojen suhteen verkostoitunutta. Opetusministeriö, TE-keskus ja työnantaja yhdessä vastaavat työttömän opso-kustannuksista. Myös Kela ja vakuutusyhtiöt voivat erityistapauksissa maksaa koulutusrahaa.
Opson yhteiskunnallista merkitystä tarkasteltaessa ovat kaikki osapuolet omalla tavallaan voittajia. Opiskelijalle ja kunnalle opso merkitsee mm. investointia tulevaisuuteen sekä osallisuuden vahvistumista. On myös merkityksellistä, että määräaikaisessa työsuhteessa oleva opiskelija maksaa opiskeluaikanaan veroa ja näin osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen. Ei myöskään pidä unohtaa, että kunnan taloutta rasittavat ”sakkomaksut” todennäköisesti pienenevät. Oma arvonsa on myös sillä, että opiskelijat jäävät opson käynnistyessä pois Kelan toimeentulotuen piiristä.
Kun opson yksilölle ja kunnalle tuoma arvo, rahoitustahojen osuudet ja kunnalle syntyvät palkkakustannukset summataan, jää kokonaiskustannukset kunnille melko merkityksettömiksi. Tämän todentamiseksi ja päätöksenteon tueksi onkin tarpeellista tehdä kokonaisvaltaisia vaikutuslaskelmia. Oleellista on myös, että kunnat kartoittavat yhteisiä osaamistarpeitaan ja kokoavat opiskelijaryhmiä, jotta opsoon liittyvä tietopuolinen opetus voidaan järjestää joustavasti ja kustannustehokkaasti ”kotikulmilla”.
Haastan Etelä-Kymenlaakson kunnat kartoittamaan mahdollisuuttaan toimia opso-työantajina.
Pirjo Romppanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.