Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi
Leijonarastit on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa pääsee myös suunnistamaan
Go Käyrälampi -tapahtumaan ilmainen bussikuljetus nyt kahdelta eri reitiltä
Xamkista valmistui viime vuonna lähes 2400 korkeakoulutettua
Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa juhlistetaan taidevälittäjä Hellmuth van Assendelftin muistokokoelmaa
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Mielipide: Ilman luontoa ei ole taloutta ja ruokaa
Ilmaston kuumenemisen lisäksi aikamme suuria ympäristökysymyksiä ovat jo kahteen otteeseen petetty lupaus luontokadon torjumisesta. Tämän piti tapahtua ensin 2010 ja 2020 mennessä nyt yrityksenä on toteuttaa tai taas pettää tavoite 2030 mennessä.
Vastavetona Merja Tihulan [PK 11.1.] kommentteihin, lyhytnäköistä ja järjetöntä on tuhota oman talousjärjestelmän ja ruoantuotannon perustaa. Ilman niittyjä ei esimerkiksi ole pölyttäjiä, jotka villien kasvien ohella huolehtivat myös viljellyistä.
Näin luonnon merkitystä ihmiskunnalle ja taloudelle kuvattiin pari vuotta sitten julkaistussa niin sanotussa Dasguptan raportissa. Laajan tutkijaryhmän työtä johti Cambridgen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sir Partha Dasgupta. Riippumattoman, maailmanlaajuisen raportin tilasi Britannian valtiovarainministeriö.
Tähän tarpeeseen vastaisivat jo hyväksytty EU:n biodiversiteettistrategia ja valmistelussa oleva ennallistusasetus. Tavoitteena on suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä. Tihula on siis väärässä, että suojelu kohdistuisi lähinnä metsiin. Maa-alueita ovat esimerkiksi suot ja niityt ja Suomi on Itämeren rantavaltio.
Mitä tekisi bruttokansantuotteelle se, että emme enää saisi puuta ja sen jalostustuotteita kaupaksi ympäristötietoisille asiakkaille? Kouvolasta lähtisi lomautusten sijaan pysyvästi 600 työpaikkaa Stora-Enson ja UPM:n tehtailta.
Ja ei ole provokaatiota metsien hiilinielujen heikkeneminen. Luonnonvarakeskuksen tutkijat ovat tehneet parasta mahdollista työtä virkavastuulla yhteisesti hyväksyttyjen menetelmien mukaan ja tieteeseen kuuluvaa vertaisarviointia käyttäen.
Antti Van Wonterghem
Suomen Luonnonsuojeluliiton
valtuuston jäsen,
Kouvola
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.