Kouvolan kaupunki haastaa päättäjät, työntekijänsä ja kaikki kuntalaiset Move! -mittauksiin
Poliisi paljasti pikkujouluajan tehovalvonnassa kymmeniä rattijuopumuksia ja puutteita taksiliikenteessä
Törkeä väkivallanteko Kotkan keskustassa: poliisi pyytää havaintoja
Poliisi selvittää Haminassa ollutta henkilöautojen törmäystä
Aaltoja! -festivaali lyhenee päivällä
Historiallisessa Karhulan Kolmikulmassa joulumarkkinatunnelmaa
Murhamysteerejä Kymenlaaksossa
Oravanpyörästä Haapasaareen
Ikoninen Joulurekka tuo tänä vuonna joulutunnelmaa myös Kouvolaan
Kotka-Kymin seurakunta kutsuu yksin joulua viettävät Karhuvuoreen
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Perhepolitiikka osaksi Kotkan sopeutumisstrategiaa
Puhumista alhaisen syntyvyyden tuomista rakenneongelmista on kutsuttu ”negatiivisen informaation levittämiseksi”. Kyse ei kuitenkaan ole mielipiteestä, vaan ikävästä tosiasiasta, jossa alhaiseen syntyvyyteen kytkeytyy paikallistaloudessa talousrakenteiden kypsymistä ja uusiutumattomuutta.
Erityisen selvästi rakenneongelma näkyy Kotkan väestökehityksessä. Kotkassa luonnollinen väestömuutos eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus on ollut negatiivinen ainakin vuodesta 1990 lähtien eli jo yli 30 vuoden ajan. Tilastokeskuksen vuoden 2019 väestöennusteessa tämän kehityksen myös ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2040 asti ja vähentävän kaupungin väestömäärää 8470 asukkaalla vuoteen 2019 verrattuna. Kotkassa kokonaishedelmällisyysluku on vuosilta 2015–2019 ollut maan alinta – alle 1,53.
Luonnollisen väestönmuutoksen supistumisesta onkin tullut ”uusi normaali” eikä toimivia keinoja kehityksen kääntämiseksi ole ollut. Kotkan talouden perusta – väestörakenne – on vuosikymmenien aikana muuttunut eikä tähän liittyville kasvuodotuksille ole paikallisesti enää katetta. Luonnollisesta väestökasvusta onkin Kotkassa tullut keskeinen politiikkahaaste.
Tutkijat ovat esittäneet, että rakenneongelmaisen tilan vallitessa katteettomaan kasvuodotukseen perustuva yhteiskuntapolitiikka tuottaa hallitsematonta vahinkoa, kun järkevämpää olisi yhteiskunnallisten toimintojen hallittu supistuminen. Siksi olisikin syytä ajatella uusiksi paikallisen päätöksenteon ja kehittämisen painopisteet sekä hallita supistumisen seuraukset. Kasvun tavoittelun sijaan pitäisi useilla alueilla siirtyä sopeutumisstrategioihin, jotka nykyistä paremmin huomioivat kestävästi väestön ja verovarojen vähenemisen.
Sopeutumisstrategian laadinnan yhteydessä kaupungin kehityksen seurannan mittaripohjaa olisi laajennettava. Taloudellisen kasvun mittarit tai väestömuutos eivät anna oikeaa kokonaiskuvaa supistuvan alueen elinvoimaisuudesta. Siihen vaikuttaa myös kaupungin asukkaiden subjektiivinen kokemus hyvästä elämästä, joka tässä yhteydessä voidaan ymmärtää esimerkiksi osallisuutena ja turvallisuutena, sosiaalisina verkostoina sekä kestävän kehityksen eri ulottuvuuksina. Hyvä elämä tarkoittaa myös syntyvyyden palauttamista kuntalaisten tahtomalle tasolle. Tiedämme, että suomalaiset haluaisivat keskimäärin 2,44 lasta.
Sopeuttaminen ei tarkoita perhepolitiikan alasajoa, sillä sopeuttamisessa ei ole kyse pelkästään kustannusten leikkaamisesta. Se on strateginen työväline toimintatapojen muokkaamiseen ja olemassa olevien resurssien käyttämiseen uudella tavalla huomioiden paikalliset olosuhteet ja ennakoitavissa oleva kehitys. Perhepolitiikan vahva nostaminen osaksi sopeutumisstrategiaa voisi pitkällä aikavälillä vähentää tarvetta kaupunkimme alasajolle. Siksi haluamme esittää toiveen: mitä jos ryhtyisimme lapsiperheiden asialle, kääntäen huomion ja investointien painopisteen perheisiin ja lapsiin.
Olli Lehtonen (sd)
talousmaantieteen dosentti
Juhani Pekkola (sd)
Sosiologian dosentti
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.