Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Kotkassa maan kolmanneksi parhaat hampurilaiset – Kouvola sijalla viisi
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Terveyden turvaaminen ja sairaiden hoito on yhteinen asiamme
Hyvinvointialueet aloittavat vuonna 2023. Se on jo päätetty. Niiden rahoitukseen vaikuttaa sosiaali- ja terveysmenojen kattamiseen kunnissa varattu rahoitus ja toteuma vuonna 2022.
Meillä Kymenlaaksossa tämä tarkoittaa Kymsoten rahoitusta. On todella surullista, että kuntien kanssa käydystä hyvästä palvelusopimusprosessista huolimatta Kymsoten ennusteessa havaittiin virhe, johon kunnissa ei ollut omaa talousarviota laadittaessa pystytty varautumaan.
Vai kertooko se ylipäätään siitä, että omistajakunnat eivät ole Kymsoten mallissa päässeet riittävästi seuraamaan ja vaikuttamaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun ja toiminnan ohjaukseen? Tämä voi olla lähempänä totuutta, mutta siihen emme voi enää vaikuttaa, koska koko Kymsote ajetaan ensi vuoden aikana alas.
Nyt olisi nokittelun sijaan tärkeintä turvata Kymsoten talous niin, että kunnat pääsisivät vaikuttamaan Kymsoten sisällä tehtävään talouden sopeuttamiseen. Kunnat vastaavat vielä vuoden 2022 loppuun kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnat vastaavat siitä eteenpäinkin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaikka osan palveluista tuottaa hyvinvointialue. Siitä ei voi vastata, ellei yhdyspintaprosessit ole kunnossa.
Tulevaisuudessa tarvitaan entistä monipuolisempaa ja kattavampaa yhteistyötä kunnan ja tulevan hyvinvointialueen välillä, jotta valtuustokauden hyvinvointisuunnitelman mukaiset toimenpiteet ja tavoitteet välittyvät hyvinvointialueen toimintaan. Kunnissa tulisi viimeistään nyt alkaa vaatia tähän tähtääviä toimia.
Kunnilta lähtee 60 % nyt kuntiin tulevista valtionosuuksista hyvinvointialueen toiminnan rahoittamiseen. Koko soteuudistus on perustunut siihen, että kaikissa kunnissa näitä valtionosuuksia ei ole käytetty täysimääräisesti sosiaali- ja terveysmenojen kattamiseen, vaan niitä on käytetty myös muuhun. Tämä saadaan loppumaan tällä uudistuksella.
Kunnille jää silti mahdollisuus kartuttaa omia valtionosuuksiaan hyte-kertoimen avulla. Tämä taas jää puolitiehen, ellemme pysty luomaan sellaisia rakenteita hyvinvointialueen ja tässä tapauksessa vielä Kymsoten kanssa, joissa terveyttä ja hyvinvointia varmasti edistetään.
Kymsotelta nyt tullut leikkauslista ei sisällä sellaisia toimenpiteitä. Päin vastoin se kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin kuntalaisiin, joten heidän palveluitaan leikkaamalla ei pienene vain tulevan hyvinvointialueen rahoitus, vaan myös kuntien valtionosuudet.
Nyt pitäisi puhaltaa peli poikki ja pohtia vakavasti myös veronkorotusta, jotta emme syökse sekä hyvinvointialueen, että kuntien tulevaa rahoitusta rotkoon. Säästöjä tarvitaan, mutta niitä ei voi sanella meille kuntiin tällä tavalla. Kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen ja sairaiden hoito on tärkein perustehtävä niin kunnissa kuin Kymsotessakin. Se jos mikä on yhteinen asia nyt ja tulevaisuudessa.
Kotkan Vihreiden valtuustoryhmä
Tommi Iivonen
Michael Pounds
Leena Griinari
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.