Veli-Pek­ka Kel­lo­nie­mi

Muut­to on yk­si elä­män stres­saa­vim­pia ti­lan­tei­ta, kun sel­lai­nen koh­dal­le sat­tuu. On met­säs­tet­tä­vä hy­viä pah­vi­laa­ti­koi­ta, on pa­kat­ta­va koko maal­li­nen omai­suus ja ajoi­tet­ta­va ai­ka­tau­lut mo­nen te­ki­jän suh­teen. Toi­saal­ta koko hom­man voi ny­ky­ään myös ul­kois­taa.

– Meil­tä saa ha­lu­tes­saan muu­ton ”avai­met kä­teen -pal­ve­lu­na” eli pak­kaam­me ta­va­rat muo­vi­siin muut­to­laa­ti­koi­hin, suo­jaam­me ja pu­ram­me tar­vit­ta­es­sa huo­ne­ka­lut, kan­nam­me kai­ken au­toon ja teem­me vie­lä lop­pu­sii­vouk­sen­kin, ker­too muut­to­fir­ma Cu­ri­o­nin yrit­tä­jä Juk­ka Mus­to­nen.

Muut­to­kuor­man pur­ka­mi­nen teh­dään asi­ak­kaan oh­jei­den mu­kaan.

– Jos­kus oh­jeet voi­vat ol­la mel­ko yk­si­tyis­koh­tai­si­a­kin, esi­mer­kik­si ker­ran huo­ne­ka­lu­jen pai­kat oli mer­kit­ty maa­la­rin­tei­pil­lä, jo­ten ne oli help­po kan­taa pai­kal­leen, ker­too muut­to­mies Jus­si Mie­lo­nen.

Yrit­tä­jä Juk­ka Mus­to­sen mu­kaan täl­lai­set koko muut­top­ro­ses­sin ul­kois­tuk­set ovat kui­ten­kin mel­ko har­vi­nai­sia.

– Ylei­sin käy­tän­tö on se, et­tä toi­mi­tam­me asi­ak­kail­le muut­to­laa­ti­kot ja he pak­kaa­vat ne it­se. Sit­ten me kan­nam­me laa­ti­kot au­toon ja uu­teen koh­tee­seen, jos­sa asi­a­kas pur­kaa ne it­se, sa­noo Mus­to­nen.

Va­sit­tu­jen muut­to­laa­ti­koi­den ohel­la ih­mi­set käyt­tä­vät vie­lä jon­kin ver­ran pah­vi­laa­ti­koi­ta­kin.

– Mut­ta käy­tän­nös­sä ne vain hi­das­ta­vat muut­toa, sil­lä var­si­nai­sia muut­to­laa­ti­koi­ta saa pi­not­tua pa­rem­min au­toon ja ne no­peut­ta­vat ta­va­roi­den kan­ta­mis­ta ja kul­jet­ta­mis­ta kär­reil­lä, sel­vit­tää Mie­lo­nen.

Cu­ri­o­nil­ta löy­tyy kus­kit, kan­ta­jat, sii­voo­jat ja myös pe­su­ko­nei­den, kyl­mä­lait­tei­den ja lamp­pu­jen asen­ta­mi­nen on­nis­tuu.

– Eri­tyi­ses­ti van­hem­mil­le ih­mi­sil­le lamp­pu­jen asen­ta­mi­nen val­miik­si on tär­ke­ää, kun nou­se­mi­nen rap­pu­sil­le ei on­nis­tu. Li­säk­si jois­sain pai­kois­sa on vie­ty kiin­ni­tys­pai­kois­ta so­ke­ri­pa­lat­kin mu­ka­na, sa­noo Mie­lo­nen.

Kul­je­tus­ka­lus­toa yri­tyk­sel­lä on pa­ket­ti­au­tos­ta täys­pe­rä­vau­nuun, jo­ten niin yk­si­ön kuin oma­ko­ti­ta­lon­kin ta­va­rat me­ne­vät ker­ral­la.

– Ri­vi­ta­lo­jen muu­tot ovat hel­pom­pia, kos­ka nii­hin pää­see lä­hes poik­keuk­set­ta au­tol­la lä­hel­le ul­ko-ovea. Sen si­jaan his­sit­tö­mät ker­ros­ta­lot ovat puo­les­taan ikä­vim­mät koh­teet muut­to­mie­hen kan­nal­ta, to­te­aa Mie­lo­nen.

Pi­a­no­jen kan­ta­mi­nen kuu­luu muut­to­mies­ten ar­keen. Tois­ta kym­men­tä vuot­ta alal­la ol­leen Mus­to­sen mu­kaan pi­a­no­jen mää­rä on ih­mi­sil­lä on­nek­si vä­hen­ty­nyt.

– Kan­to­lii­nat hel­pot­ta­vat pi­a­non kan­ta­mis­ta. Oma­ko­ti­ta­los­sa pi­a­no siir­tyy kah­del­la mie­hel­lä, ker­ros­ta­lo­rap­pu­sis­sa on hyvä ol­la nel­jä mies­tä ihan työ­tur­val­li­suu­den­kin vuok­si, sa­noo Mie­lo­nen.

Vai­kein kan­net­ta­va kui­ten­kin on kor­kea la­si­li­pas­to.

– Nii­tä on vai­kea kul­jet­taa rap­pu­käy­tä­väs­sä ja ne ovat ras­kai­ta. Kaik­kia nii­tä ei ole mah­dol­lis­ta pur­kaa, sa­noo Mie­lo­nen.

Asi­a­kas­ryh­mis­sä en­nen pää­a­si­as­sa iäk­kääm­mät ih­mi­set käyt­ti­vät muut­to­pal­ve­lua. Ny­kyi­sin nuo­ret­kin käyt­tä­vät pal­ve­lua.

– Ih­mi­set ar­vos­ta­vat va­paa-ai­kaan­sa, jo­ten eh­kä ei viit­si­tä ny­kyi­sin häi­ri­tä nii­tä omia ka­ve­rei­ta­kaan niin hel­pos­ti, ar­ve­lee Mie­lo­nen.

Muut­to­mie­hil­le ker­ro­taan vä­lil­lä muu­ton yh­tey­des­sä ai­ka pal­jon­kin omas­ta elä­mäs­tä ja pal­ve­lus­ta ol­laan kii­tol­li­sia.

– Ai­ka usein iäk­kääm­pi väki ha­lu­aa keit­tää kah­vit ja jopa louk­kaan­nu­taan jos ei eh­di­tä jää­dä juo­maan. Jos­kus ha­lu­taan tar­jo­ta olu­et ai­na­kin mat­kaan, nau­rah­taa Mie­lo­nen ja li­sää et­tei sel­lai­nen ole to­del­la­kaan tar­peen.

Muu­tois­sa sat­tuu ja ta­pah­tuu. Yk­si yrit­tä­jän mie­leen­pai­nu­vim­mis­ta kei­kois­ta suun­tau­tui toi­seen kau­pun­kiin.

– Eräs hen­ki­lö oli muut­ta­mas­sa toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le etä­rak­kau­ten­sa luo, mut­ta il­mei­ses­ti jo mat­kal­la tuli ero ja muut­to­kuor­ma tuo­tiin lo­pul­ta ta­kai­sin Kot­kaan, Mus­to­nen muis­te­lee.

Jos­kus muut­to­fir­mal­le ha­lu­taan luo­vut­taa yli­mää­räis­tä ta­va­raa.

– Yleen­sä ot­ta­en se ei ole mah­dol­lis­ta, mut­ta jos­kus olem­me ot­ta­neet jo­tain vas­taan, jos on sat­tu­nut ole­maan tar­vet­ta. Esi­mer­kik­si minä sain ker­ran uu­deh­kon pe­su­ko­neen, kun se ei mah­tu­nut asi­ak­kaan uu­teen asun­toon, ker­too muut­to­mies Aa­po Laak­ko­nen.

Muut­to­mie­hen työ on rank­kaa mut­tei niin rank­kaa kuin voi­si ku­vi­tel­la.

– Otam­me er­go­no­mi­an huo­mi­oon ja teem­me työn jär­ke­väs­ti. Mut­ta ei täs­sä tar­vit­se erik­seen sa­lil­la käy­dä, nau­rah­taa Mie­lo­nen.