Vähävaraisten perheiden lasten liikuntaan 25 000 euron apuraha
K-ryhmän vähittäismyynti Kymenlaaksossa yli 295 miljoonaa euroa
Kokoomukselta uusia aluevaaliehdokkaita
Kuusi ennenjulkaisematonta biisiä
Mielipide: Kansanedustajan vaalikelpoisuudesta
Renkaan savu täyttää Kotkan Kantasataman
Kolme kouvolalaista ja Kuusankosken seurakunnan kanttori kisaavat Voice of Finlandissa
Abit ja vanhat juhlivat Kouvolassa loppuviikosta
”Ihminen ei jaksa ilman kulttuuria”
”On sympaattista tehdä perheenä”
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Ne Haminan säätyläiset, joilla oli tiluksia muualla, siirtyivät mieluusti kesäksi huviloilleen ja kartanoihinsa. Elfvingin sisaruksilla ei tällaista paikkaa tiettävästi ollut, joten Julia-neiti todennäköisesti vei vieraansa kauniiseen Kesäpuistoon. Se perustettiin alun perinkin virkistyspaikaksi ”sivistyneemmälle” kaupunkilaisluokalle. 1800-luvulla puistossa oli muun muassa huvihuone ja keilarata.
Kuva: Martti Linna
Neiti Sundmanin vieraana
1800-luvun Hamina elää Taina Parikan dekkareissa.
Martti Linna
Haminasta löytyi vuonna 1875 kaksi majoitusliikettä, kestikievari ja Meyerin hotelli. Niissä majoittuivat lähinnä läpikulkijat ja kauppamatkustajat, kertoo haminalainen kirjailija Taina Parikka.
– Parempi väki vieraili useimmiten sukulaisissa. Joutilasta huvimatkailua saattoi tuolloin harrastaa vain aniharva.
Parikan 1800-luvun lopulle sijoittuvan dekkarisarjan kolmas teos, Karsserissa Kadettikoulussa ilmestyi kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Dekkareissa ympyräkaupungin arvoituksia ratkoo Julia Sundman, kirjakauppaa pitävien Elfvingin sisarusten kasvattitytär. Hänellä on ollut vastine oikeassakin elämässä. Todennäköisesti Julian luona vierailivat Haminan kesää ihmettelemässä ainakin hänen sukulaisensa.
– Sukulaisvierailut olivat tavallisia. Ne saattoivat kestää kuukausia. Säätyläisneitinä Julia oli todennäköisesti käynyt tyttökoulua, solmien siellä ystävyyssuhteita. Naispuolisia ystävättäriä sopi kutsua kyläilemään.
Dekkariensa tapahtuma-aikaan huolella perehtynyt kirjailija arvelee, että ei-sukulaiset miesvieraat olisivat saattaneet Julian pahoihin vaikeuksiin aikana, jolloin naisten ja miesten maailma oli säätyläispiireissä tyystin erilainen.
– Eri sukupuolten välinen ystävyys olisi koettu sopimattomana, jopa luonnottomana. Naisten elämä keskittyi kotiin, miesten sen ulkopuolelle. Nämä maailmat kohtasivat lähinnä yhteisillä aterioilla tai huveissa. Neiti-ihminen ei voinut kutsua miesvierasta kotiinsa, ellei ehkä tositarkoituksella. Hän ei saanut edes keskustella naimattomien miesten kanssa ilman esiliinaa, eli vanhemman ja ”seestyneemmän” naisen vartiointia. Kihlapareille saatettiin suoda kahdenkeskisiäkin hetkiä.
Julia Sundmanin seikkailuihin on tulossa vielä ainakin kaksi uutta osaa.
Neljännessä osassa eletään vuoden 1887 kaupunkipalon aikoja, ja sarjan viidennessä osassa käsitellään Haminan venäläisiä kauppiaita.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.