Mielipide: Onnettomuuspaikan kohdalla keskity ajamiseen, älä kuvaamiseen
Terveysasemien lakkauttamisesta ei vielä päätöstä
Mielipide: Kymenlaakson suunta on oikea
Kari Hakari Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaksi
Luottamuspula johti Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviön irtisanoutumiseen
Kuninkaantienajo näkyy Kouvolassa lauantaina
Pyhtään kunta tarjoaa maksutonta merenrantamökkeilyä
Bolt laajentuu Kotkassa
Kaupunki järjestää perinteisen juhannusjuhlan Kuusankoskella
Koko Suomi leipoo -tv-ohjelman syksyllä alkava kausi on kuvattu Kouvolassa
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Ne Haminan säätyläiset, joilla oli tiluksia muualla, siirtyivät mieluusti kesäksi huviloilleen ja kartanoihinsa. Elfvingin sisaruksilla ei tällaista paikkaa tiettävästi ollut, joten Julia-neiti todennäköisesti vei vieraansa kauniiseen Kesäpuistoon. Se perustettiin alun perinkin virkistyspaikaksi ”sivistyneemmälle” kaupunkilaisluokalle. 1800-luvulla puistossa oli muun muassa huvihuone ja keilarata.
Kuva: Martti Linna
Neiti Sundmanin vieraana
1800-luvun Hamina elää Taina Parikan dekkareissa.
Martti Linna
Haminasta löytyi vuonna 1875 kaksi majoitusliikettä, kestikievari ja Meyerin hotelli. Niissä majoittuivat lähinnä läpikulkijat ja kauppamatkustajat, kertoo haminalainen kirjailija Taina Parikka.
– Parempi väki vieraili useimmiten sukulaisissa. Joutilasta huvimatkailua saattoi tuolloin harrastaa vain aniharva.
Parikan 1800-luvun lopulle sijoittuvan dekkarisarjan kolmas teos, Karsserissa Kadettikoulussa ilmestyi kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Dekkareissa ympyräkaupungin arvoituksia ratkoo Julia Sundman, kirjakauppaa pitävien Elfvingin sisarusten kasvattitytär. Hänellä on ollut vastine oikeassakin elämässä. Todennäköisesti Julian luona vierailivat Haminan kesää ihmettelemässä ainakin hänen sukulaisensa.
– Sukulaisvierailut olivat tavallisia. Ne saattoivat kestää kuukausia. Säätyläisneitinä Julia oli todennäköisesti käynyt tyttökoulua, solmien siellä ystävyyssuhteita. Naispuolisia ystävättäriä sopi kutsua kyläilemään.
Dekkariensa tapahtuma-aikaan huolella perehtynyt kirjailija arvelee, että ei-sukulaiset miesvieraat olisivat saattaneet Julian pahoihin vaikeuksiin aikana, jolloin naisten ja miesten maailma oli säätyläispiireissä tyystin erilainen.
– Eri sukupuolten välinen ystävyys olisi koettu sopimattomana, jopa luonnottomana. Naisten elämä keskittyi kotiin, miesten sen ulkopuolelle. Nämä maailmat kohtasivat lähinnä yhteisillä aterioilla tai huveissa. Neiti-ihminen ei voinut kutsua miesvierasta kotiinsa, ellei ehkä tositarkoituksella. Hän ei saanut edes keskustella naimattomien miesten kanssa ilman esiliinaa, eli vanhemman ja ”seestyneemmän” naisen vartiointia. Kihlapareille saatettiin suoda kahdenkeskisiäkin hetkiä.
Julia Sundmanin seikkailuihin on tulossa vielä ainakin kaksi uutta osaa.
Neljännessä osassa eletään vuoden 1887 kaupunkipalon aikoja, ja sarjan viidennessä osassa käsitellään Haminan venäläisiä kauppiaita.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.