Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi
Leijonarastit on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa pääsee myös suunnistamaan
Go Käyrälampi -tapahtumaan ilmainen bussikuljetus nyt kahdelta eri reitiltä
Xamkista valmistui viime vuonna lähes 2400 korkeakoulutettua
Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa juhlistetaan taidevälittäjä Hellmuth van Assendelftin muistokokoelmaa
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Titaanien ensimmäinen edustusjoukkue pelasi II divisioonassa kaudella 1974–75. Jorma Jyrkilä alarivissä kolmas oikealta.
Kuva: Titaanien arkisto
“Olen tyytyväinen ja ylpeä”
Jorma Jyrkilä kirjoitti Titaanien 50-vuotishistoriikin. Kaudet edustusjoukkueen pelaajavalmentajana olivat hänen elämässään “melkein raskainta aikaa”.
Harri Mannonen
Huhtikuussa 1974 kokoontui 31 henkilöä Karhulan työväentalolle perustamaan jääkiekon erikoisseuraa. Yksi perustajajäsenistä oli 16-vuotias yhteiskoululainen Jorma Jyrkilä.
Syyskuussa 2024 julkaistiin hänen kirjoittamansa kirja Titaanit 50 – 1974–2024. Siinä käydään läpi seuran historia kausi kaudelta.
Seuraavassa Jyrkilä kertoo tapahtumista vuosien varrella.
Jorma Jyrkilä, missä pelasit jääkiekkoa ennen Titaanien perustamista?
– Edellisellä kaudella 1973–74 pelasin Sunilan Sisun edustusjoukkueessa. Olin silloin 15-vuotias. Mehän pelasimme toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Suomi-sarjassa. Sunilan kentällä pelattiin luonnonjäällä ulkokaukalossa.
Muita vaihtoehtoja Titaanien nimeksi olivat Pelikaanit ja Otsot. Mitä nimeä kannatit?
– En muista, oliko 16-vuotiaalla pojalla suosikkia, mutta Titaanithan on erinomaisen hyvä nimi. Se kuvaa voimaa ja suuruutta ja rohkeutta. Se oli meidän huoltajamme Axel Richterin vaimon Ainin ehdotus.
Titaanien ensimmäiseksi kaudeksi Karhulaan valmistui tekojää. Alkoiko siitä jääkiekkobuumi?
– Ainakin pelaajien keskuudessa ja Karhulassa oli innostusta, että olosuhteet saatiin pykälää paremmiksi, jos ei vielä hyviksi. Jos tekojäätä ei olisi saatu aikaiseksi, se olisi ollut jääkiekon tuho täällä.
Pelasit KooKoossa I divisioonaa kaudesta 1977–78 alkaen. Miksi siirryit KooKoohon?
– KooKoo halusi Titaaneista minut ja Jari Laaksorannan sinne jo vuotta aiemmin, mutta nämä täällä puhuivat meidät ympäri. Olisi varmaan pitänyt mennä.
– Olimme divarin keskikastin joukkue. Kouvolassa alettiin jäädä olosuhteissa jälkeen – suurimmassa osalla divarijoukkueita oli jo jäähalli.
Jorma Jyrkilä työskenteli Metsäkeskuksessa vuodesta 1998 vuoteen 2022, jolloin hän jäi eläkkeelle. Ura urheilutoimittajana jatkuu.
Kuva: Harri Mannonen
Miten palasit Titaaneihin?
– Samaan aikaan, kun pelasin Kouvolassa, opiskelin Helsingin yliopistossa maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa. Keväällä 1982 pelasin viimeiset pelit KooKoossa. Polvi oli rikki, enkä enää pärjännyt. Viimeisen opiskeluvuoden olin kokonaan pelaamatta.
– Valmistuttuani sain työpaikan Kotkan puutalousopistosta. Kävin tekojään reunalla katsomassa ja sitten olin taas mukana, kaudella 83–84 pelaajana ja sen jälkeen kaksi kautta pelaajavalmentajana.
Miksi sinusta pelaajavalmentaja?
– Ketään muuta ei tullut. Olin 26-vuotias, ja valmensin entisiä pelaajakavereitani. Minulla oli puolitoista jalkaa eikä aluksi mitään valmentajakoulutusta. Yksi kausi pysyttiin kakkosdivisioonassa tekojääjoukkueena, mutta sitten pudottiin.
– Se oli melkein raskainta aikaa koko elämässäni. Kevään 1986 jälkeen en ole pelannut tai valmentanut Titaaneissa.
Miten ryhdyit sivutoimiseksi urheilutoimittajaksi?
– Makkosen Kari oli Etelä-Suomi-lehdessä töissä. Hän soitti ja sanoi, että nyt kun sinä et enää pelaa etkä valmenna, sinähän voit tehdä peleistä jutut.
Onko Titaanit yhä Titaanit?
– Kulttuurisesti se on täsmälleen sama. Edustuskiekkoa on pelattu kolmen rekisteröidyn yhdistyksen ja kahden osakeyhtiön nimissä, mutta kaikkien nimestä on löytynyt Titaanit.
Miksi kirjoitit Titaanien 50-vuotishistoriikin?
– Olen saanut niin paljon jääkiekolta ja muulta urheilulta, että haluan antaa jotakin takaisin. Nyt kotkalaisittain marginaalilajin historia on jotenkin dokumentoitu viimeisen 50 vuoden ajalta. Siitä olen tyytyväinen ja ylpeä.
Titaanit 50 -kirjaa myyvät Leistin leipomon kahvila, urheiluliike Sportpiste, Kotkan Suomalainen Kirjakauppa ja fanimyymälä Titaanien kotiotteluissa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.