Jyrki Saarela jättää MyPan
Miika Herrala palaa Titaaneihin – Henri Rahkonen lähtee pois
Keltakallion asemakaavaehdotus valmistui lautakunnan käsittelyyn – Sammakkojen ja perhosten säilyminen turvataan
Mehiläinen tuottaa jatkossakin Etelä-Kymenlaakson psykiatrian avohoidon lääkäripalvelut
Mielipide:Avoin kysymys päättäjille
Jesse Hartoselle kartingmestaruus
Kotiseututyön ansiomitali kahdelle ansioituneelle kymenlaaksolaiselle
Ei tullut koripallostadionia, kun ei sellaista tilattukaan – Satama Areenan rakennuttajia on ryöpytetty julkisuudessa
Mielipide: Kutomossa syntyvät kauniit matot ja uuden ystävyyssuhteet
Players Sports Bar Kotkassa sulkee ovensa
Rallicross SM -sarja tekee kahden vuoden tauon jälkeen paluun Tykkimäelle
Kirppis-yrittäjäksi rakkaudesta kierrätykseen
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Yrittäjien uusi kumppani
Sanna Liljeqvist on Kouvolan Yhteislyseon rehtori.
Veli-Pekka Kelloniemi
”Painotteisista linjoista lisämotivaatiota” – Lukiot kilpailevat oppilaista tarjoamalla erilaisia lisäopintoja
Veli-Pekka Kelloniemi
Moni lukioon pyrkivä yhdeksäsluokkalainen pohtii tällä hetkellä, kannattaisiko mennä painotettuun lukioon.
Suomen lukiokentässä on erityisen koulutustehtävän ja valtakunnallisen kehittämistehtävän omaavia lukioita, joissa opetus poikkeaa valtakunnallista tuntijakoa ja tavoitteita noudattavasta ”peruslukiosta”.
Erityisen koulutustehtävän lukiot antavat nuorille mahdollisuuksia oppia enemmän ja syvemmin painotettavan aineen – oli se sitten liikunta, musiikki, kuvaamataito tai vaikka matematiikka – aihepiiristä.
Kymenlaaksossa on tarjolla erilaisia valinnaisia painotuksia omaavia lukioita, mutta ei yhtään varsinaista erikoislukiota.
– Kymenlaaksossa on tällä hetkellä aukko lukioiden erityisen koulutustehtävän osalta. Paikalliset painotukset perustuvat paikallisen koulutuksen järjestäjän linjauksiin, mutta ovat eri asia kuin ministeriön myöntämä erityistehtävä ja sitä seuraava lisärahoitus kyseessä olevan tehtävän hoitamiseksi, toteaa Kotkan opetustoimenjohtaja Jukka Tanska.
Kouvolan Yhteislyseo haki viime vuonna urheilulukiostatusta, mutta valtio ei siihen myöntynyt. Erityisstatus on haluttu, sillä – kuten sanottua – se tarkoittaa myös rahoitusta valtiolta. Pettymys oli suuri.
– Kouvolan Yhteislyseoon haettiin liikunnan erityistehtävää, jota ei valitettavasti myönnetty. Koemme, että Kouvolalle merkittävänä urheilukaupunkina olisi tärkeää saada liikunnan erityistehtävä lukiokoulutukseen, toteaa koulun rehtori Sanna Liljeqvist.
Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Toikka hämmästelee myös valtion tapaa päättää erityisen koulutustehtävän lukioista.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan täällä ei ole tarvetta sellaiselle, mutta jos katsoo urheilua, niin täällä tehdään kovia tuloksia ja urheilun kenttä on laaja. Kaakkois-Suomi on mustaa aluetta, joten mielestäni tilausta kyllä olisi.
Joku voisi pohtia, eikö lukion tarkoitus ole antaa vain yleissivistystä? Eivätkö oppilaat joudu eriarvoiseen asemaan, kun joka maakunnassa ei ole samanlaista opetustarjontaa? Onko järkeä, että lukiot kilpailevat keskenään vähenevistä oppilasmääristä opetuksellisilla ”lisäpalveluilla”?
Vesa Toikan mielestä eriarvoistavaa on tänä päivänä perusopetuksen laadussa olevat erot, ei niinkään painotuserot lukioissa.
– 90-luvulla opetussuunnitelman perusteet olivat väljemmät ja koulut ehkä kilpailivatkin erikoistumalla. Nykyisin monessa lukiossa voi olla vähän painotuksia, toisaalta pienessä lukiossa voi olla tarjolla paremmin tukea kuin isommassa koulussa. Lisäksi lukioon vai hakeutua muuhunkin kuin omaan kuntaan, joten en näkisi painotuksia eriarvoistavina.
Jukka Tanskakaan ei näe eri lukioiden painotuseroissa eriarvoistavaa vaikutusta tai painotusten heikentävän lukioiden perustehtävää perusopetuksen puolella.
– Mielestäni painotteiset linjat tuovat opiskelijalle lisämotivaatiota myös muuhun opiskeluun, sanoo Tanska.
Myös rehtori Liljeqvist näkee painotuksissa vain hyviä puolia.
– Linjojen avulla tarjotaan opiskelijalle mahdollisuus syventää tietoja ja osaamista. Esimerkiksi Kouvolan Yhteislyseon urheilulinjalla on mahdollisuus ns. kaksoisura-ajatteluun, jossa yhdistetään tavoitteellinen urheilu ja tavoitteelliset lukio-opinnot. Koulussa on myös mm. Studies in English -linja.
Samanlaista englannin kieleen ja urheiluun liittyvää painotusta on tarjolla myös esimerkiksi Kotkan lyseolla.
Haminan lukiossa on mahdollista suorittaa opintoja myös ratsastuslinjalla.
Valitsevatko lukiot itse painotusaineet vai valitseeko ne kunta, joka maksaa ”ylimääräisestä” opetuksesta koituvat kulut?
– No, kulut ovat aika pieniä, mutta itse painotuksen valinta riippuu monesta tekijästä: yksi seikka on se, mikä on ollut tietyn lukion kulttuurissa mukana aiemminkin ja mihin on selkeästi osaamista. Hallinnon suunnasta harvoin painotuspäätöksiä tehdään, sanoo Toikka.
Kunnillakin on silti omat mieltymyksensä.
– Tehdyillä paikallisilla painotusvalinnoilla toteutetaan myös kuntastrategiaa tai muita tavoitteita, sanoo Tanska.
Esimerkiksi Kouvola haluaa profiloitua urheilukaupungiksi.
– Yhteislyseo toteuttaa liikuntapainotteisuudellaan kaupunkistrategiaa, toteaa Toikka.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.