Fyy­sik­ko ja pro­fes­so­ri Rit­va Se­ri­maa ja val­ti­o­mies Leo Mec­he­lin sai­vat omat täh­det Ha­mi­nan täh­ti­ka­dul­le Va­lo­jen yö -ta­pah­tu­man yh­tey­des­sä.

Se­ri­maa syn­tyi Ha­mi­nas­sa 20. syys­kuu­ta 1957 ja kuo­li Ha­mi­nas­sa 12. huh­ti­kuu­ta 2016. Hä­nen su­kun­sa al­ku­ko­ti on Ha­mi­nan Pi­tä­jän­saa­ren Uit­to ni­mi­nen paik­ka. Täh­den saa­ja toi­mi Hel­sin­gin yli­o­pis­ton fy­sii­kan do­sent­ti­na vuo­des­ta 1992. Hä­nen oma väi­tös­kir­jan­sa tut­ki röng­ten­sä­tei­lyn si­ron­nal­la teh­tä­vää tut­ki­mus­ta. Täh­den saa­ja oh­ja­si 16 väi­tös­kir­jaa ja oli mu­ka­na kir­joit­ta­mas­sa kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mer­kit­tä­vän mää­rän, 230 ver­tai­sar­vi­oi­tua tie­teel­lis­tä ar­tik­ke­lia, joi­hin on vii­tat­tu yli 6000 ker­taa.

Täh­den saa­ja oli mo­ni­tie­tei­sen tut­ki­muk­sen ura­nuur­ta­ja. Hä­nen tut­ki­mi­aan hei­kos­ti jär­jes­täy­ty­nei­den ma­te­ri­aa­lien ra­ken­ne­tie­to­ja käy­te­tään laa­jas­ti ke­mi­as­sa, elin­tar­vi­ke­tut­ki­muk­ses­sa, ym­pä­ris­tö­tie­teis­sä ja bi­o­lo­gi­as­sa. Täh­den saa­jan tut­ki­mus­työl­lä on muun mu­as­sa py­rit­ty aut­ta­maan Tuk­hol­maan si­joi­te­tun Wasa-lai­van pui­sen ra­ken­teen säi­ly­mis­tä. Hä­nen pla­ti­na­yh­dis­tei­den käy­tön tut­ki­mus­tu­lok­sia käy­te­tään syö­pä­sai­rauk­sien hoi­dos­sa. Täh­den saa­ja oli Hel­sin­gin yli­o­pis­ton lä­hes ne­li­sa­ta­vuo­ti­sen his­to­ri­an en­sim­mäi­nen nais­puo­li­nen fy­sii­kan pro­fes­so­ri.

Se­ri­maa oli suo­ma­lai­sen tie­de­a­ka­te­mi­an jä­sen vuo­des­ta 2010. Hän oli myös en­sim­mäi­nen nai­nen Suo­men Fyy­sik­ko­seu­ran pu­heen­joh­ta­ja vuo­des­ta 2011 al­ka­en.

Ha­mi­nas­sa 24. mar­ras­kuu­ta 1839 syn­ty­nyt ja lap­suu­ten­sa Ha­mi­nas­sa viet­tä­nyt val­ti­o­mies Leo Mec­he­lin kas­voi va­rus­kun­nan pii­ris­sä isän­sä toi­mies­sa Ha­mi­nan ka­det­ti­kou­lun ope­tuk­sen tar­kas­ta­ja­na. Vuon­na 1856 täh­den saa­ja kir­joit­tau­tui Kei­sa­ril­li­seen Alek­san­te­rin-Yli­o­pis­toon, eli ny­kyi­seen Hel­sin­gin Yli­o­pis­toon ja val­mis­tui la­ki­tie­teen kan­dik­si 1864. 1800-lu­vun vii­mei­set vuo­si­kym­me­net hän me­nes­tyi suo­ma­lai­ses­sa lii­ke-elä­mäs­sä muun mu­as­sa Suo­men Yh­dys­pan­kin joh­ta­ja­na. Myös No­kia Oy pe­rus­tet­tiin hä­nen ko­to­naan 1871 ja täh­den saa­ja ku­lui No­kia Oy hal­li­tuk­seen usei­ta jak­so­ja ai­na vuo­teen 1914 saak­ka.

Täh­den saa­ja nou­si 1800-lu­vun lo­pul­la myös Suo­men val­ta­kun­nan po­li­tii­kan hui­pul­le. Hän ha­lu­si kes­kit­tää Suo­men ja Ve­nä­jän suh­teis­sa val­lan suo­ma­lai­sil­le ins­ti­tuu­ti­oil­le, eri­tyi­ses­ti val­ti­o­päi­vil­le. Hän piti myös tär­ke­ä­nä yk­si­tyi­sy­rit­te­li­äi­syy­den suo­si­mis­ta ja te­ol­li­suu­den ke­hit­tä­mis­tä, sil­lä hän us­koi nii­den joh­ta­van ta­lou­del­li­seen ja yh­teis­kun­nal­li­seen edis­tyk­seen.

Mec­he­lin va­lit­tiin vuon­na 1875 Hel­sin­gin en­sim­mäi­seen kau­pun­gin­val­tuus­toon ja sen en­sim­mäi­sek­si pu­heen­joh­ta­jak­si. Vuon­na 1876 hän isän­nöi Hel­sin­gin kau­pun­gin edus­ta­ja­na suur­ta te­ol­li­suus­näyt­te­lyä, jos­sa myös kei­sa­ri Alek­san­te­ri II per­hei­neen vie­rai­li. Pal­kin­to­na on­nis­tu­nees­ta vie­rai­lus­ta hä­net aa­te­loi­tiin 27. hei­nä­kuu­ta sa­ma­na vuon­na. Täs­tä läh­tien hän toi­mi lä­hes kai­kil­la val­ti­o­päi­vil­lä val­ti­o­va­rain­va­li­o­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja­na.

Täh­den saa­ja toi­mi au­to­no­mi­sen Suo­men pää­mi­nis­te­ri­nä sekä val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri­nä Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nan ai­kaan.

Ha­mi­nan ja Veh­ka­lah­den alu­eel­la syn­ty­neet tai pit­kään vai­kut­ta­neet merk­ki­hen­ki­löt ja alu­eel­la vai­kut­ta­neet, mer­kit­tä­vät yh­tei­söt saa­vat omat, ”ikui­set” täh­ten­sä Raa­ti­huo­neen si­sä­ke­häl­le. Jo­kai­nen jal­ka­käy­tä­vän pin­taan upo­tet­ta­va Ha­mi­nan täh­ti­lin­noi­tus­ta ku­vaa­va täh­ti kun­ni­oit­taa Ha­mi­nan-Veh­ka­lah­den alu­eel­la vai­kut­ta­neen hen­ki­lön tai yh­tei­sön te­ke­mää työ­tä.

Ha­mi­nan en­sim­mäi­set täh­det jul­kis­tet­tiin 11.9.2020. Seu­raa­vien vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na täh­dis­tä on ta­voit­tee­na syn­tyä ta­sai­nen hel­mi­nau­ha Raa­ti­huo­neen ym­pä­ril­le. Täh­ti­ka­dun täh­tiä li­sä­tään tul­lei­den eh­do­tus­ten poh­jal­ta vuo­den tai kah­den vuo­den vä­lein. Pää­tök­sen täh­dis­tä te­kee kau­pun­gin­joh­ta­ja.