Leppoisaa kesää koiran kanssa
Markkinatunnelmaa Suur-Miehikkälässa
Saariston Sirkka tai Sven julkistetaan taas tänä vuonna Pyhtäällä
Kotkan kirkossa on konserttien kesä
Kotkan Kantasataman uusi brändi kertoo erilaisista kohtaamisista
Sari Varonen hätkähdyttää ulkoisella olemuksellaan
Suomen suurin yleisötapahtuma järjestetään tulevana viikonloppuna – Kymenlaaksosta mukana 15 kyläkohdetta
Kirkkoherra Helteen perheelle mökkiympäristö on rakas
16 operaatiota Ukrainan hyväksi Kotkassa
Kotkalaisessa kerrostalossa on vahva yhteisöllisyys
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AJouni Alén toivoo paikallisten ruokapalveluyrittäjien ottavan kopin Ruokahävikki kuriin -hankkeesta. -Annamme tietoa ja vaihtoehtoja ja autamme verkostoitumaan. Myös digimateriaalia löytyy.
Kuva: Teija Piipari
Ruokahävikki halutaan kuriin
Hankkeen tavoitteena on toimintamalli, joka sopii ruokahävikin vähentämisen ohjenuoraksi.
Teija Piipari
Jouni Alén katoaa keittiöön, tuo sieltä tullessaan punasipulin, lantun ja pari palsternakkaa ja asettuu kuvattavaksi.
Kouvolalaisen Aikuiskoulutus Taitajan ravintola- ja catering-alan kouluttaja liputtaa kotimaisen ruoan – ja varsinkin lähiruoan – puolesta.
– Suomalaiset raaka-aineet ovat niin hyviä ja laadukkaita, ettei muualta tarvitse mitään hankkia, hän kehuu. – Ja halutessaan niille voi antaa vaikka sitä intialaista tai italialaista twistiä.
Jouni Alén on lisäksi projektipäällikkö Taitajan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin yhdessä toteuttamassa Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa -hankkeessa. Vuosi sitten käynnistynyt kaksivuotinen EU-rahoitteinen projekti panostaa maaseudun ruokapalvelutoimijoiden osaamiseen ruokahävikin vähentämisessä ja ympäristötietoisten asiakkaiden palvelemisessa. Se myös edistää toimijoiden keskinäistä verkostoitumista ja kannustaa digiosaamiseen. Xamkin puolella Alénin kollega on Merja Ylönen.
– Usein tuntuu, että kaikkein suurin haaste on saada kysyntä ja tarjonta löytämään toisensa. Kaakon kulman maaseutuyrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Tarvetta kehittää toimintaansa on, mutta resurssit, aika ja osaaminen viedä asiaa eteenpäin ovat hyvin rajalliset, sanoo Alén.
Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin helpottaa ruokapalvelutarjoajien ja raaka-ainetuottajien kohtaamista. Yksi keino tähän on paja-toiminta eli koulutustapahtumat, joissa keittiöteemoina ovat Street food ja lähiruoka, erityisruokavaliot, kasvisproteiinit ja vegeruoat. Koronan takiapajat aloitetaan live-streamattuna verkossa. Ensimmäinen tilaisuus on keskiviikkona 17. helmikuuta.
– Silloin kaikki alan toimijat ja muut kiinnostuneet seuraamaan lähetystä verkkoon, kannustaa Alén.
Kotimaisten raaka-aineiden arvostus, kestävät valinnat ja lähiruoka ovat pitäneet vahvan asemansa trendimittauksissa. Korona on entisestään nostanut esiin näitä arvoja.
– Omallakin kohdalla ravintopuolen kotimaisuusaste on noussut koronan aikana. Yhä useammin olen valinnut lautaselleni lähiruokaa, kertoo Alén.
Ruokahävikki on Suomessa iso ongelma. Luonnonvarakeskuksen mukaan kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia.
– Kuluttaja mieltää ruokahävikin usein lautashävikkinä. Se onkin se helpoin tapa pienentää ruoan roskiin päätymistä, kun ottaa lautaselle vain sen verran kuin syö. Ammattikeittiössä asia on haastavampi, koska ruokamäärät ovat suuria. Ruokaketju on pitkä ja siihen liittyy paljon pullonkauloja, kuten logistiikkaa, varastointia, valmistusta ja varastointia. Suunnitelmallisuus on lähtökohta niin ammatti- kuin kotikeittiössä. Jo vanha äiteeni opetti aikanaan, että ruoka on sellainen, missä voi helposti säästää.
Hankkeen tavoitteena on saada toimintamalli, joka sopii mikro- ja pk-yritysten ruokahävikin vähentämisen ohjenuoraksi.
– Me kaikki hankkeessa tietysti toivomme, että hanke jää elämään.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.