Jaalan hammashoitola sulkeutuu pysyvästi
Leijonarastit on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa pääsee myös suunnistamaan
Go Käyrälampi -tapahtumaan ilmainen bussikuljetus nyt kahdelta eri reitiltä
Xamkista valmistui viime vuonna lähes 2400 korkeakoulutettua
Merikeskus Vellamon yleisötilaisuudessa juhlistetaan taidevälittäjä Hellmuth van Assendelftin muistokokoelmaa
Koiratreffit tuo karvakuonot Karhulan torille
Kymenlaakson vuoden kylä ja maaseututoimijat on valittu
Kotkan kauppatorin kehittäminen jatkuu – Yhteisterassi monipuolistuu, torin kesässä uusia toimijoita ja tapahtumia
Vesitorninkadun eteläinen osa Karhulassa suljetaan väliaikaisesti
Kotkan kaupunki ja Kotka Peace United yhteistyöhön
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
-Kirjan tekemiseen muiden töiden ohessa kului kaksi ja puoli vuotta. Isoin työ oli punaisten kuulustelupöytäkirjojen lukeminen Kansallisarkistossa, Sanna Lönnfors kertoo.
Ulla-Maija Sievinen
Sanna Lönnfors omisti kirjansa sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa kuolleille sukulaisilleen
Ulla-Maija Sievinen
Hirvikoskelainen maanviljelijä ja Kymenlaakson meijerin autonkuljettaja Edvard Kottila kuului vuonna 1917 perustettuun Sippolan suojeluskuntaan. Oli vuosi 1918, ja suojeluskuntalaiset rikkoivat rautateitä Pohjois-Kymenlaaksossa estääkseen punakaartilaisten etenemistä.
Kottilasta tuli sisällissodan ensimmäinen pyhtääläisuhri. Hänet vangittiin ja ammuttiin junassa matkalla Kotkasta Kouvolaan.
Pyhtäällä syntynyt, ulkomaan vuosiensa jälkeen Kotkassa asuva kansanterveystieteen sekä taiteen maisteri Sanna Lönnfors on tehnyt todellisen kulttuurityön. Hänen kirjansa Pyhtää sisällissodassa (Reuna 2020) on lähes 400-sivuinen tietopaketti ajoista ja tapahtumista, joista hyvin pitkään oltiin vaiti.
Kirjassa sisällissodan järkyttävät tapahtumat esitellään yksityiskohtaisesti. Lukijalle voi tulla yllätyksenä se, että monet, sittemmin tapetut, punaisiksi tai valkoisiksi leimatut ihmiset olivat ajautuneet näihin leireihin muistakin kuin aatteellisista syistä, jotkut pakotettuina, velvoitettuina tai nälän ja köyhyyden ajamina.
Ihmiset ovat tämän kirjan keskiössä. Pyhtäällä oli tuolloin 5000 asukasta, ja tekstissä esiintyy noin 700 nimeä. Monet ihmiset ovat saaneet tarinansa kirjaan. Tämän päivän lukijat löytävät sieltä varmasti sukulaisiaan.
Sanna Lönnfors löysi tutkimustyössään myös isovaarinsa Kaarlo Lindforsin tarinan. Hän oli työväenjärjestöjen johtomiehiä, mutta vastusti väkivallantekoja. Stockforsin tehtaan omistajaa Lennart Baumgartneria ja isännöitsijä Georg Larssonia osoitettiin jo aseilla Tammijärven jäällä, kun Lindfors tuli paikalle ja esti surmatyöt.
Huhtikuussa 1918 saksalaiset marssivat Pyhtään maiden läpi matkallaan Kyminlinnaan. Kun heidät torjuttiin, he perääntyivät samaa tietä.
Punaisten antautumiseen johtaneita viimeisiä Ahvenkosken taisteluja lukuun ottamatta Pyhtäällä ei sisällissodassa taisteltu. Pyhtääläiset taistelivat muun muassa Kotkassa Kyminlinnassa, Mäntyharjulla ja Luumäellä.
Pyhtääläisiä valkoisia vietiin sodan aikana Kouvolaan punaisten teloituskeskukseen, ja kotkalaisia valkoisia surmattiin Pyhtään kirkonkylässäkin. Muutamia pyhtääläisiä punaisia ammuttiin sodan jälkeen kotikunnassa, ja vielä useampi sai surmansa Loviisassa. Punavankileireille joutui satoja pyhtääläisiä.
Sanna Lönnforsin omassa elämässä sisällissodan muistot ovat aina olleet läsnä. Kirjansa hän onkin omistanut sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa kuolleille sukulaisilleen.
Pyhtääläinen Anton Falk kiteytti myöhemmin monien ajatukset: kaikista kolmesta sodasta, jossa hän oli ollut mukana, vuoden 1918 sota oli kaikkein julmin.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.