Katariinan kyläjuhlat vietetään Mansikkalahden uimarannalla
Nuorisopalveluiden syksy käynnistyy Kouvolassa: ehkäisevää päihdetyötä ja nuorisotilat auki
Koronatartuntoja on Kymenlaaksossa edelleen runsaasti – tilanne ei kuitenkaan ole enää pahentunut
"Ykkösdivari on meidän naisillemme ihan hyvä"
Kaikille 65 vuotta täyttäneille tarjotaan mahdollisuus hyvinvointia edistävään keskusteluun
Meripäivien ajan poikkeavat liikennejärjestelyt – Paikallisliikenteeseen lisävuoroja
Meripäiväparaatia juhlittiin näyttävästi kahden vuoden tauon jälkeen – Katso kuvakooste
Seppo Vanhanen ja Tiina Mertanen ovat Meripäivien neuvos ja neuvoksetar
Kotkaan on yön aikana piilotettu sata kappaletta Kotkan Meripäivien festivaalitorin lippua
Pyhtään Saaristomarkkinoille on ilmoittautunut yli 30 myyjää
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-A-Kirjan tekemiseen muiden töiden ohessa kului kaksi ja puoli vuotta. Isoin työ oli punaisten kuulustelupöytäkirjojen lukeminen Kansallisarkistossa, Sanna Lönnfors kertoo.
Ulla-Maija Sievinen
Sanna Lönnfors omisti kirjansa sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa kuolleille sukulaisilleen
Ulla-Maija Sievinen
Hirvikoskelainen maanviljelijä ja Kymenlaakson meijerin autonkuljettaja Edvard Kottila kuului vuonna 1917 perustettuun Sippolan suojeluskuntaan. Oli vuosi 1918, ja suojeluskuntalaiset rikkoivat rautateitä Pohjois-Kymenlaaksossa estääkseen punakaartilaisten etenemistä.
Kottilasta tuli sisällissodan ensimmäinen pyhtääläisuhri. Hänet vangittiin ja ammuttiin junassa matkalla Kotkasta Kouvolaan.
Pyhtäällä syntynyt, ulkomaan vuosiensa jälkeen Kotkassa asuva kansanterveystieteen sekä taiteen maisteri Sanna Lönnfors on tehnyt todellisen kulttuurityön. Hänen kirjansa Pyhtää sisällissodassa (Reuna 2020) on lähes 400-sivuinen tietopaketti ajoista ja tapahtumista, joista hyvin pitkään oltiin vaiti.
Kirjassa sisällissodan järkyttävät tapahtumat esitellään yksityiskohtaisesti. Lukijalle voi tulla yllätyksenä se, että monet, sittemmin tapetut, punaisiksi tai valkoisiksi leimatut ihmiset olivat ajautuneet näihin leireihin muistakin kuin aatteellisista syistä, jotkut pakotettuina, velvoitettuina tai nälän ja köyhyyden ajamina.
Ihmiset ovat tämän kirjan keskiössä. Pyhtäällä oli tuolloin 5000 asukasta, ja tekstissä esiintyy noin 700 nimeä. Monet ihmiset ovat saaneet tarinansa kirjaan. Tämän päivän lukijat löytävät sieltä varmasti sukulaisiaan.
Sanna Lönnfors löysi tutkimustyössään myös isovaarinsa Kaarlo Lindforsin tarinan. Hän oli työväenjärjestöjen johtomiehiä, mutta vastusti väkivallantekoja. Stockforsin tehtaan omistajaa Lennart Baumgartneria ja isännöitsijä Georg Larssonia osoitettiin jo aseilla Tammijärven jäällä, kun Lindfors tuli paikalle ja esti surmatyöt.
Huhtikuussa 1918 saksalaiset marssivat Pyhtään maiden läpi matkallaan Kyminlinnaan. Kun heidät torjuttiin, he perääntyivät samaa tietä.
Punaisten antautumiseen johtaneita viimeisiä Ahvenkosken taisteluja lukuun ottamatta Pyhtäällä ei sisällissodassa taisteltu. Pyhtääläiset taistelivat muun muassa Kotkassa Kyminlinnassa, Mäntyharjulla ja Luumäellä.
Pyhtääläisiä valkoisia vietiin sodan aikana Kouvolaan punaisten teloituskeskukseen, ja kotkalaisia valkoisia surmattiin Pyhtään kirkonkylässäkin. Muutamia pyhtääläisiä punaisia ammuttiin sodan jälkeen kotikunnassa, ja vielä useampi sai surmansa Loviisassa. Punavankileireille joutui satoja pyhtääläisiä.
Sanna Lönnforsin omassa elämässä sisällissodan muistot ovat aina olleet läsnä. Kirjansa hän onkin omistanut sisällissodassa ja sen jälkimainingeissa kuolleille sukulaisilleen.
Pyhtääläinen Anton Falk kiteytti myöhemmin monien ajatukset: kaikista kolmesta sodasta, jossa hän oli ollut mukana, vuoden 1918 sota oli kaikkein julmin.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.