Tei­ja Pii­pa­ri

– Odo­tas vä­hän, mut­ta älä pe­läs­ty, au­ton vie­rel­lä sei­so­va Kari Ha­ka­ri sa­noo ja al­kaa pai­nel­la kau­ko­lu­ki­tu­sa­vai­men pai­nik­kei­ta. – No, ei se nyt toi­mi­nut­kaan, hän ih­met­te­lee.

Tar­koi­tus oli, et­tä hä­nen me­no­pe­lin­sä, val­koi­nen säh­kö­au­to Hy­un­dai Io­niq 5 vuo­si­mal­lia 2022, oli­si käyn­nis­ty­es­sään läh­te­nyt liik­keel­le, ryö­mi­mään it­sek­seen hi­taas­ti eteen­päin.

Eh­kä sit­ten en­si ker­ral­la!

Kun Kari Ha­ka­ri, 61, elo­kuus­sa aloit­ti työn­sä Ky­men­laak­son uu­te­na hy­vin­voin­ti­a­lu­e­joh­ta­ja­na, oli hän myös suht tuo­re Hy­un­dain­sa omis­ta­ja.

Ha­ka­ril­le au­to on vält­tä­mät­tö­myys, kos­ka koti on Hel­sin­gis­sä ja uu­si työ vie ym­pä­ri Ky­men­laak­soa.

Suo­men it­se­näi­syy­den juh­la­ra­has­ton Sit­ran lei­vis­tä so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mis­teh­tä­vis­tä hy­vin­voin­ti­a­lu­e­joh­ta­jak­si siir­ty­nyt Ha­ka­ri ker­too, et­tei hän hel­sin­ki­läi­se­nä ole tar­vin­nut au­toa kuin lä­hin­nä mök­ki­reis­suil­le.

– Nyt ki­lo­met­re­jä tu­lee pal­jon, sik­si pää­dyin säh­kö­au­toon. Os­tin käy­te­tyn, mut­ta mi­nul­le­han se on ihan tu­li­te­rä.

On Ha­ka­ril­la asun­to myös Kot­kas­sa. Jos ka­len­te­ris­sa ei Hel­sin­gin ko­kous­päi­viä, viet­tää hän ar­ki­päi­vät maa­nan­tais­ta tors­tai­hin Ky­men­laak­sos­sa.

Ny­kyi­sen au­ton­sa Ha­ka­ri löy­si goog­laa­mal­la vaih­to­eh­to­ja ne­tis­sä. Li­sä­tie­to­ja hän ky­syi te­ko­ä­lyl­tä.

– Au­to vai­kut­ti hy­väl­tä ja näyt­ti ki­val­ta, jo­ten me­nin kat­so­maan ja tein kau­pat.

Ha­ka­ril­le au­to on ol­lut ai­na pelk­kä kul­ku­vä­li­ne.

– Tämä uu­sin on kah­dek­sas tai yh­dek­säs au­to­ni, hän las­kee. – Teen va­lin­nan ai­ka spon­taa­nis­ti en­kä ole merk­kius­kol­li­nen, mut­ta Hon­dia mi­nul­la on ol­lut ai­em­min kak­si. Vä­ril­lä­kään ei niin ole vä­liä.

Kari Hakari on unelmatyöpaikassaan hyvinvointialuejohtajana. -Fiilikseni ovat hyvät ja olen erittäin innostunut, vaikka jouduinkin heti syvään päähän, hän viittaa pestinsä alussa käynnistyneisiin yt-neuvotteluihin ja arviointimenettelyyn.

Ha­ka­rin työ­pis­te on hy­vin­voin­ti­a­lu­een hal­lin­nol­li­ses­sa toi­mi­pis­tees­sä Kot­kan Kes­kus­ka­dul­la. Au­to on par­kis­sa ta­ka­pi­hal­la. Haas­tat­te­lu­päi­vä­nä syys­kuus­sa hän on läh­dös­sä en­sim­mäis­tä ker­taa työ­a­si­ois­sa Ha­mi­naan. Ai­em­min hän on hu­ris­tel­lut jo mm. eri puo­lil­le Kou­vo­laa ai­na Jaa­laan ja An­ja­laan as­ti.

– Nyt on pien­tä lii­ken­ne­kaa­os­ta, kun Kot­kan ja Kou­vo­lan vä­li­nen val­ta­tie ja Kot­kan si­sään­tu­lo Hy­vän­tuu­len­tiel­lä ovat re­mon­tis­sa, mut­ta muu­ten tääl­lä on help­poa ajaa. Ruuh­kia ei ole ja pai­kas­ta toi­seen pää­see no­pe­as­ti. Tä­nään esi­mer­kik­si meni vain kol­me mi­nuut­tia, kun jo olin kes­kus­sai­raa­lal­la. Luu­lin, et­tä me­nee kau­em­min.

Ha­ka­ri iloit­see, et­tä myös kul­ke­mi­nen ko­toa Hel­sin­gin Kruu­nun­haas­ta Kot­kaan on su­ju­vaa.

– Jopa häm­men­tä­vän no­pe­aa, kun en­sin pää­see pois Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Sen jäl­keen on­kin help­poa.

Ky­men­laak­sos­sa hän ar­vos­taa li­säk­si vai­va­ton­ta py­sä­köin­tiä ja Kou­vo­lan hy­viä ju­na­yh­teyk­siä.

Kari Ha­ka­ri on syn­ty­nyt Rus­kos­sa Tu­run lie­peil­lä. Lap­suus ja nuo­ruus meni Hä­meen­lin­nan seu­dul­la. Opis­ke­le­maan hän läh­ti Tam­pe­reel­le.

– Siel­lä vie­räh­ti­kin 30 vuot­ta, jo­ten kat­son it­se­ni tam­pe­re­lai­sek­si. Myös van­hem­pa­ni ovat siel­tä päin ko­toi­sin.

Ha­ka­ri on kou­lu­tuk­sel­taan hal­lin­to­tie­tei­den toh­to­ri. Per­hee­seen kuu­lu­vat vai­mo ja kol­me jo omil­laan asu­vaa ai­kuis­ta las­ta.

Ajo­kor­tin Ha­ka­ri sai heti, kun se oli iän puo­les­ta mah­dol­lis­ta eli 18-vuo­ti­aa­na. Vuo­si oli 1983.

– Ajoin sil­loin van­hem­pie­ni au­tol­la. En­sim­mäi­sen oman, Fiat Unon, os­tin 90-lu­vun alus­sa, kun en­sim­mäi­nen lap­si syn­tyi, hän muis­te­lee.

Ha­ka­ri pi­tää it­se­ään tun­nol­li­se­na kus­ki­na, joka ajaa no­peus­ra­joi­tus­ten mu­kaan.

– Yh­det yli­no­peus­sa­kot olen saa­nut, se oli Fi­a­til­la­ni. Ylä­mä­es­sä edes­sä­ni au­to veti ve­net­tä. Ala­mä­en koh­dal­la kiih­dy­tin, et­tä pää­sen ohi. Sii­nä ti­lan­tees­sa meni vä­hän yli no­peus­ra­joi­tuk­sen.