Mielipide: Kouvolan päivystyksen säilyminen hallituspuolueiden tahdon varassa
Karhulan hammashoitolan remontti valmistuu
Haminan ja Virolahden kuntaliitos otti askeleen taaksepäin
Kimmo Rahkamo Haminan Energian toimitusjohtajaksi
Mielipide: ”Vahvoista välittävä Suomi”
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Mauno kutsuu kävelylle hyvä asian puolesta
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Miun & ihanan kaupan tarina
Pienpoikastarkkailulla selvitetään vaelluskalojen lisääntymisen onnistumista.
Vaelluskaloille tehdään soraikkoja
LUONTO Vehkajoen Myllärinkoski on yksi parhaimmista poikastuotantoalueista.
KAI-PEKKA VESALAINEN
kai-pekka.vesalainen@ankkurilehti.fi
Haminassa sijaitsevaan Vehkajoen Myllärinkoskeen on ryhdytty rakentamaan käsityönä kutusoraikkoja vaelluskaloille WWF:n, K-ryhmän ja paikallisin voimin. Myllärinkoski on kunnostettu kymmenen vuotta sitten, ja nyt jokeen kotiutetut taimenet voivat olla jo lisääntymisikäisiä. Siksi soraikot vaativat kunnostusta.
– Tarkoitus on näyttää paikallisille toimijoille, kuinka soraikkoja tehdään ja mitkä ovat kutusoraikoille sopivia paikkoja, jotta he voivat itse jatkaa työtä kohteessa, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen. Hän muistuttaa, että joessa on isot virtaamavaihtelut, jonka vuoksi karkea, kuohkea ja paksu sorapatja tulee asetella huolellisesti asiantuntijoiden kanssa katsottuihin paikkoihin.
Salpausselän etelärinteiltä alkavasta ja Suomenlahteen laskevassa Vehkajoessa on ollut useita vaelluskalojen lisääntymiseen soveltuvia virta- ja koskialueita, mutta muun muassa jokeen rakennetut padot ovat vähentäneet näitä kutupaikkoja.
– Vehkajoen alin nousueste, Töytärinkosken säännöstelypato, purettiin vuonna 2014. Tämän jälkeen taimenet ovat päässeet nousemaan Myllykylän padolle asti.
– Nyt purkua odottaa Myllykylän pato, jonka poistuminen on näköpiirissä ensi vuonna. Padon purku mahdollistaa taimenten ja muiden vaelluskalojen pääsyn viimeisen kymmenen vuoden aikana kunnostettuihin Vehkajoen yläosiin sekä Vehkajoen sivujokiin, tarkentaa Sivonen.
Paijärven osakaskunnan jokikunnostusvastaava Juha Posti iloitsee Vehkajoen tulevaisuudesta, sillä meritaimen on viimeksi päässyt nousemaan keski- ja yläjuoksulle yli sata vuotta sitten.
– Myllärinkoski on yksi parhaimmista poikastuotantoalueista. Kun merestä nousevia taimenia saadaan kutemaan, joen oma kalakanta alkaa kehittyä, Posti uskoo.
WWF on toimittanut laadukasta luonnonkiveä soraikkojen kunnostusta varten. Joessa on isot virtaamavaihtelut, jonka vuoksi karkea, kuohkea ja paksu sorapatja tulee asetella huolellisesti asiantuntijoiden kanssa katsottuihin paikkoihin.
– Padon purku vaikuttaa vaelluskalakantojen lisäksi koko Vehkajoen tilaan, ja nousuesteen poiston myötä Vehkajoen tila voidaan luokitella entistä paremmaksi, huomauttaa Sivonen.
K-Supermarket Kanuunan kauppias Ville Meronen tukee Vehkajoen kunnostustöitä tarjoamalla eväät osallistujille.
– Vastuullisuus on minulle avainasia. On erittäin tärkeää tehdä työtä luonnon monimuotoisuuden ja kalakantojen elpymisen hyväksi myös näin poikkeusaikana, Meronen toteaa.
Valtakunnallisen K-Kalapolut -hankeyhteistyön neljäs kausi uhanalaisten vaelluskalojen hyväksi käynnistyi kesäkuussa pienpoikastarkkailuilla kohteissa, joita on kunnostettu aiemmilla kausilla. Pienpoikastarkkailulla selvitettiin taimenen lisääntymisen onnistumista.
– Yhteistyön aikana avataan nousuesteitä ja tehdään kutupaikkoja uhanalaisille vaelluskaloille yhdessä maa- ja vesialueiden omistajien, paikallisten toimijoiden, K-kauppiaiden ja vapaaehtoisten kanssa. Talkoita on järjestetty yli 20 kohteessa ympäri Suomea. Tavoitteena on samalla lisätä tietoisuutta ja keskustelua Suomen uhanalaisista vaelluskalakannoista, muistuttaa kohdekoordinaattori Inka Karjalainen.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.