Kansanedustaja Paula Werning: Datakeskuksia tarvitaan sujuvaan arkeen, mutta kasvun hyödyn pitää jäädä Suomeen
Pyhtään Saaristomarkkinoilla 8 000 kävijää
Mielipide: Hoivateknologia hälyttää hoitajan paikalle, mutta se ei tee itse hoitotyötä
Kymijoen Ravintopalvelut aloittaa muutosneuvottelut
Eri kulttuurit kohtaavat Maailma Kymissä -tapahtumassa
80-vuotias Jyrkilä Oy luopui henkilöliikenteestä
Sotilasvalatilaisuus kerää Kouvolaan ison joukon ihmisiä
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Taas lähdetään Villen ajolle
Pyhtään Harrastajateatteri tuo lavalle lämpöä, iloa ja musiikkia
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Kansanedustaja Paula Werning: Datakeskuksia tarvitaan sujuvaan arkeen, mutta kasvun hyödyn pitää jäädä Suomeen
Kouvolalainen kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää datakeskuksista käytävää keskustelua tarpeellisena, mutta muistuttaa, että niiden tarve syntyy ennen kaikkea ihmisten ja yhteiskunnan jatkuvasti kasvavasta digitaalisten palveluiden käytöstä.
– Datakeskuksista puhutaan helposti suurina halleina ja sähkönkuluttajina. Samalla unohtuu, miksi niitä tarvitaan. Kun maksamme laskun verkkopankissa, varaamme lääkäriajan, hoidamme Kela- tai veroasioita, käytämme sähköpostia, ostamme junalipun tai käytämme some- ja suoratoistopalveluita, tietoa pitää käsitellä ja tallentaa jossakin. Datakeskukset ovat siis osa meidän jokaisen tavallista arkea, Werning sanoo tiedotteessaan.
Werningin mukaan datatalouden ja tekoälyn kasvu tarjoaa Suomelle merkittävän mahdollisuuden. Suomella on hyvät edellytykset houkutella datakeskusinvestointeja, mutta kilpailu investoinneista on kovaa.
– Jos datakeskuksia rakennetaan joka tapauksessa ja niihin investoidaan suuria summia, Suomen kannattaa olla tässä kehityksessä mukana. Meidän ei pidä jäädä katsomaan sivusta, kun tulevaisuuden investoinneista ja työpaikoista päätetään.
Werning painottaa, ettei datakeskusinvestoinnin onnistumista pidä mitata vain investoinnin euromäärällä tai rakennettujen hallien määrällä.
– Todellinen onnistuminen mitataan siinä, mitä investoinneista jää Suomeen. Syntyykö työpaikkoja? Saavatko suomalaiset yritykset töitä? Syntyykö ympärille uutta yritystoimintaa? Koulutammeko Suomessa tulevaisuuden osaajat? Ja jääkö investoinneista verotuloja yhteiskunnalle?
Kouvola on Werningin mukaan hyvä esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia datatalous voi avata eri puolille Suomea.
– Kouvolassa datakeskuksiin ja datatalouteen liittyvät suunnitelmat ovat iso mahdollisuus. Mutta pelkkä suuri halli kaupungin laidalla ei vielä riitä. Tavoitteena pitää olla kokonaisuus, jonka ympärille syntyy työtä, yrityksiä, koulutusta ja uutta osaamista.
Samalla datakeskusten sähkönkulutuksesta, sähköverkon kapasiteetista, ympäristövaikutuksista ja yhteiskunnan kustannuksista pitää Werningin mukaan keskustella avoimesti.
– Datakeskuksia ei pidä rakentaa millä hinnalla hyvänsä, eikä tavallisista suomalaisista pidä tehdä investointien maksumiehiä. Jokaisen hankkeen kohdalla pitää pystyä osoittamaan, että hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.