Kouvolan Satuviikoilla kulttuuri kulkee pyörillä lasten luo
Minä osaan! Minä olen hyvä!
Ely-keskus: Työttömiä Kymenlaaksossa elokuussa kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin
Kouvolalainen lounasravintola kymmenen parhaan joukossa
Pienikin apu voi olla suuresti tarpeen
Jesse Hartoselle kartingmestaruus
Kotiseututyön ansiomitali kahdelle ansioituneelle kymenlaaksolaiselle
Ei tullut koripallostadionia, kun ei sellaista tilattukaan – Satama Areenan rakennuttajia on ryöpytetty julkisuudessa
Mielipide: Kutomossa syntyvät kauniit matot ja uuden ystävyyssuhteet
Players Sports Bar Kotkassa sulkee ovensa
Rallicross SM -sarja tekee kahden vuoden tauon jälkeen paluun Tykkimäelle
Kirppis-yrittäjäksi rakkaudesta kierrätykseen
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Yrittäjien uusi kumppani
Mari Kylliäinen (vas.), Sanni Saareks, Minna Simonen, Laura Tolvanen ja Heli Mäkinen ovat koiralenkkiporukan ydinjoukkoa.
Kuvat: Teija Piipari
Koirat ja omistajat tekevät yhteistä iltalenkkiä Kuusankoskella
Koiran kanssa saa helposti uusia ystäviä, vinkkaa Minna Simonen.
Teija Piipari
Taas on se aika illasta, kun Sulo, Ilo, Valto, Igor ja Otto lähtevät yhteiselle lenkille.
Kierros alkaa Kuusankosken Lauttakadun alkupäästä ja jatkuu kohti Kymijoen rantaa ja sieltä ulkoilureittiä pitkin Marskinkadun kentälle.
Vuh-vuh!
Yhteinen lenkki kestää tunnista puoleentoista, ja sen aikana ehtii rupatella kaikenlaista.
Heli Mäkinen, 68, ulkoilutti Igoriaan ja Minna Simonen, 52, Valtoaan, ja kas, aina törmättiin. Milloin puiston luona, milloin ihan vaan kadun varrella. Ja tietysti alettiin vahtaa kuulumisia – ensin koirista, Helin sileäkarvaisesta griffonista ja Minnan ranskanbulldoggista, myöhemmin kaikesta muustakin.
Kohta joukkoon liittyi nuorisoa: Sanni Saareks, 17, ja Laura Tolvanen, 24. Sannin Ilo on welsh corgi cardigan ja Lauran Sulo shih tzu.
Eikä tässä koko joukko, vaan on monia muitakin. Kuten tänään Mari Kylliäinen, 70, villakoiraa ja maltankoiraa olevan Ottonsa kanssa. Mukana on myös Lauran poika Rasmus Suur-Hamari, 6, joka ajaa fillariaan.
Sitten mennään, Ilo ja Sulo keulilla, muut hännänheiluttajat ja kaksijalkaiset perässä.
Igor on oman tien kulkija, omistaja Heli Mäkinen kertoo.
Koirat omistajineen eivät tee treffejä, mutta kuitenkin kokoontuvat ilta-aikaan Helin kotitalon edustalle.
– Tästä on jotenkin vain tullut tapa, että näemme, Heli kertoo.
– Ja aikalailla vakioreittiä aina mennään, toteaa Minna.
Rasmus Suur-Hamari ja perheen koira Sulo. Vasemmalta lähestyy Sanni Saareksin Ilo-koira.
Koska on hämmennyksissään tuttuun joukkoon ilmestyneestä vieraasta, Valto ei malta katsoa eteensä ja meinaa kompastua vikkeliin jalkoihinsa. Igor löytää kadunreunasta mielenkiintoista suuhunpantavaa. Ilo ja Sulo ottavat pienen painin.
Koirat vievät oman huomionsa, mutta emäntäviisikko ehtii myös vaihtaa ajatuksia.
– Ihan kaikesta jutellaan, Laura toteaa.
– Uutisista ja uusista tv-sarjoista, antaa Minna esimerkkiä.
– Saatamme jakaa ruokareseptejä, jatkaa Sanni.
Ensin lenkkim sitten leikki. Leikkimässä Ilo, Valto ja Sulo.
Heli iloitsee, että joukossa on eri-ikäisiä.
– Meillä on ihan henkeviäkin juttuja. Voi sanoa, että tämä on henkistä ja fyysistä hyvinvointia koirille ja meille.
Laura kertoo jonkun joskus kysyneen, että mikäs se teidän porukkanne ikähaarukka oikein on.
– Ja poikaystävä ihmetteli, että voiko meillä olla mitään yhteistä, hän sanoo ja nauraa.
Lenkki, tai Minnan sanoin huvittelureissu, jatkuu.
– Kuten näet, tämä on tällaista hiljaista menoa.
Nyt sotkeutuvat talutushihnat, heti perään maasta löytyy mielenkiintoista haisteltavaa.
Kenttä Marskinkadulla on koiralenkin päätepiste, josta jokainen hajaantuu tahoilleen. Kuvassa vasemmalta Sanni Saareks ja Ilo, Mari Kylliäinen ja Otto, Heli Mäkinen ja Igor, Minna Suuronen ja Valto sekä Laura Tolvanen ja poikansa Rasmus Suur-Hamari Sulon kanssa.
Voi sitä riemua, kun karvakaverukset pääsevät hihnoistaan irti Marskinkadun kentällä. Valto, Otto, Ilo ja Sulo ryntäävät kilpajuoksuun, "oman tien kulkija" Igor tyytyy työntämään kuonoaan hiekkakuoppaan.
– Nämä tietävät, että ensi lenkki, sitten leikki, Minna sanoo.
Hän vinkkaa, että jos on ystävää vailla, niin koiran kanssa sellaisia saa helposti.
– Silloin tapaa muita ja pysähtyy juttelemaan helpommin, kuin mitä yksin kävellessä tulisi tehtyä.
– Ja ainakin näin iltojen pimentyessä on turvallisempaa liikkua porukalla, pohtii Heli.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.