Koko maas­sa ta­pah­tuu täy­del­li­nen kuun­pi­men­nys sun­nun­tai-il­ta­na 7. syys­kuu­ta. Pi­men­nys nä­kyy koko Suo­men alu­eel­la. Pi­men­nys on jo käyn­nis­sä Kuun nous­tes­sa, mut­ta sen täy­del­lis­tä vai­het­ta voi­daan seu­ra­ta sään sal­lies­sa koko maas­sa.

Täy­del­li­set kuun­pi­men­nyk­set ovat har­vi­nai­sem­pia kuin vä­hem­män näyt­tä­vät osit­tai­set tai puo­li­var­jo­pi­men­nyk­set. Edel­li­sen ker­ran täy­del­li­nen kuun­pi­men­nys näh­tiin Suo­mes­sa tam­mi­kuus­sa 2019.

Kuun­pi­men­nyk­set ta­pah­tu­vat ai­na täy­den­kuun ai­kaan, kun Kuu on Maa­ta kier­tä­väl­lä ra­dal­laan vas­tak­kai­sel­la puo­lel­la maa­pal­loa kuin Au­rin­ko. Kuu pi­me­nee, kun se kul­kee ra­dal­laan Maan var­joon. Kuun­pi­men­nys al­kaa, kun Kuu al­kaa li­pua ava­ruu­des­sa Maan heit­tä­mään puo­li­var­joon. Täl­löin Au­rin­gon kie­kos­ta osa va­lai­see yhä Kuu­ta kirk­kaas­ti ja pi­men­nys­tä on vie­lä hy­vin vai­ke­aa huo­ma­ta. Osit­tai­sen pi­men­nyk­sen al­ka­es­sa Kuu al­kaa siir­tyä puo­li­var­jos­ta Maan täys­var­jon alu­eel­le ja sen edel­lä kul­ke­va reu­na al­kaa tum­mua sel­ke­äs­ti.

Kuu nou­see Hel­sin­gis­sä klo 20.02, Ou­lus­sa kel­lo 20.13 Uts­jo­el­la kel­lo 20.20 ja Ka­re­su­van­nol­la kel­lo 20.32. Täy­del­li­nen pi­men­nys al­kaa kel­lo 20.31 Kuun kul­jet­tua ko­ko­naan Maan täys­var­joon. Täy­del­li­sen pi­men­nyk­sen sy­vin het­ki ko­e­taan kel­lo 21.12.

Pi­men­nyk­sen sy­vim­män het­ken ai­ka­na Kuu ei kui­ten­kaan pi­me­ne täy­sin ja ka­toa nä­ky­vis­tä. Tämä joh­tuu Maan il­ma­ke­häs­tä, joka tai­vut­taa ta­kaan­sa tu­le­vaa au­rin­gon­va­loa Kuun pin­nal­le.

Täy­del­li­nen pi­men­nys päät­tyy klo 21.53, kun Kuu li­puu jäl­leen Maan puo­li­var­joon ja lo­pul­ta siel­tä pois. Koko pi­men­nys on ohi klo 23.55.

Kuu nou­see tai­vaal­le itä­kaa­kon suun­nal­ta. Pi­men­nyk­sen ede­tes­sä koh­ti täy­del­lis­tä vai­het­ta se ko­ho­aa hie­man kor­ke­am­mal­le ho­ri­son­tis­ta ja on pi­men­nyk­sen sy­vim­män het­ken ai­kaan edel­leen itä­kaa­kos­sa.

Kuu on siis tai­vaal­la pi­men­nyk­sen ai­kaan var­sin ma­ta­lal­la, eten­kin maan luo­tei­so­sis­sa. Pi­men­nys­tä seu­raa­vien on­kin hyvä ha­keu­tua sel­lai­sel­le ha­vain­to­pai­kal­le, jos­sa nä­ky­vyys itä­kaa­kon puo­lei­seen ho­ri­sont­tiin on hyvä, ei­kä edes­sä ole ta­lo­ja, pui­ta tai mui­ta es­tei­tä. Mäen pääl­le kii­pe­ä­mi­nen on hyvä aja­tus. Ho­ri­son­tin suun­nal­la nä­kyy myös usein kau­em­pa­na ole­via pil­viä, jot­ka saat­ta­vat hai­ta­ta pi­men­nyk­sen nä­ky­mis­tä.

Kuun­pi­men­nys on verk­kai­nen ja tur­val­li­nen ha­vai­ta, ei­kä sa­man­lai­sia va­ro­toi­men­pi­tei­tä tar­vit­se nou­dat­taa kuin au­rin­gon­pi­men­nyk­sen ai­ka­na. Kuu­ta voi ha­vai­ta pal­jain sil­min, ei­kä kii­ka­ria tai kau­ko­put­kea tar­vi­ta. Mi­kä­li ai­koo käy­dä kat­so­mas­sa pi­men­nyk­ses­tä vain par­haat pa­lat, ha­vain­not kan­nat­taa teh­dä pi­men­nyk­sen sy­vim­män het­ken ai­koi­hin.