Iiris Vesalainen viihtyy kotipuutarhassaan
Mielipide: Kuusankoskitalon vähäinen käyttö harmittaa
Mielipide: Kiitos ystävällisille ihmisille Kotkassa
Mielipide: Vuokralainen on myös ihminen
Kristallinloistoa vanhassa hirsilinnassa
”Uudella alamitalla kuhan kalastaminen loppuu” – Kuhan pyyntimitan nostaminen ihmetyttää Jyri Langia
Ennätysmäärä kilpailijoita RX Masters rallicrossiin Kouvolan Tykkimäelle
Vain toinen leski voi ymmärtää toista
Kotkan Kairossa soi taas jazz – Yksi vieraista on Amy Winehousen bändissä kantavana voimana ollut multi-instrumentalisti Xantone Blacq
Hyväntekeväisyyskalenterissa Kotkaa kauneimmillaan
Camini Oy tuo ammattitaitoa ja vuosikymmenien kokemuksen Kymenlaakson nuohous- ja ilmanvaihtoalalle
Lajityypillinen ruokinta – avain hevosen ja koiran hyvinvointiin
Myö välitetään sinusta - Sinun Tähden Hoivapalvelut tarjoaa tukea kaikille
Juoksulenkki, koirakävely tai pyöräily - Antaa sinulle energiaa sekä hyvän mielen
Huolenpitoa suurella sydämellä
Tiina Salonen aloittaa Kotkan tapahtumakeskus Oy:n täysipäiväisenä toimitusjohtajana vuoden 2024 alusta.
Veli-Pekka Kelloniemi
Kotkan ja Kouvolan monitoimiareenat täydentävät toisiaan
Veli-Pekka Kelloniemi
Monitoimiareena tuntuu olevan päivän sana kuntakentällä. Kaupungeille monitoimiareena on kunnan käyntikortti ja vetovoimatekijä, paikka jossa järjestetään mm. kulttuuri-, urheilu-, ja messutapahtumia.
Esimerkiksi Helsingissä Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena ) ja Tampereella Nokia Arena (ent. Uros Live) herättävät erivahvuisia kaupunkiin liittyviä mielikuvia ja ovat vetäneet sisälleen sekä seudulle isoimpiin tapahtumiin kerrallaan toistakymmentä tuhatta maksavaa asiakasta.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kotkaan avautui elokuussa 3000 hengen Satama Areena. Kouvolaan puuhataan parhaillaan niin ikään 3000 hengen monitoimiareenaa. Itänaapuri Lappeenrantaan on tulossa puolestaan 5000 hengen monitoimiareena.
– Kyllä monitoimiareenat ovat nyt muodissa, sanoo Satama Areenaa operoivan Kotkan tapahtumakeskus Oy:n vt. toimitusjohtaja Tiina Salonen.
– Muunneltavuus ja skaalattavuus ovat päivän sana, sillä kaupungilla ei ole varaa tehdä tällaista rakennusta vain yhteen tarkoitukseen. Ja kyllä areenalla haetaan kaupunkiin myös elin- ja pitovoimaa.
Mutta mahtuuko Kaakkois-Suomeen lukuisia Suomen mittakaavassa keskikokoisia areenoja vai kilpailevatko ne keskenään?
Kouvolan näkökulmasta kysymykseen vastaa toimitilajohtaja Katja Ahola:
– Kotkan areenassa tapahtumat ovat ykkösenä ja urheilu toissijaisena. Kouvolaan on tarkoitus rakentaa areena, jossa liikunta on ykkösenä ja tapahtumat toissijaisena. Ne täydentävät loistavasti toisiaan, eivätkä lähtökohtaisesti kilpaile keskenään liian samanlaisella sisällöllä.
Lappeenrannassa tulevan areenan pääkäyttötarkoitus on puolestaan jääurheilussa, vaikka sinnekin halutaan haalia myös muita isoja yleisötapahtumia. Jään päälle rakennettava halli on lähtökohtaisesti oma konseptinsa.
– Näillä areenoilla on jokaisella oma kulmansa. Toki jonkin verran tavoitellaan sitten myös samoja asiakkaita, mutta enemmän itsekin näkisin, että areenat täydentävät toisiaan. Esimerkiksi jokin kiertue, joka ei tulisi yksittäiseen areenaan tänne, voisi tulla jos toimimme yhteistyössä. Eli en näe näiden areenoiden välillä mitään henkiinjäämiskamppailua, vastaa Tiina Salonen.
Kunnat painivat investointipaineiden kanssa kiristyvän talouden maailmassa. Kotkassa ja Lappeenrannassa areena on suunniteltu kaupungin taseeseen eli kaupunki kantaa riskin taloudellisesta kannattavuudesta. Kouvolassa haetaan sen sijaan parhaillaan konsultin avulla ulkopuolista toimijaa areenan rakentamiseen. Miten todennäköistä tällaisen tahon löytyminen on?
– Kävimme alkuvuodesta markkinavuoropuhelua sijoittajien, käyttäjien ja operaattorien kanssa. Vuoropuhelussa kävi ilmi, että on useita toimijoita, jotka ovat aidosti kiinnostuneita hankkeen toteutuksesta. Koska kiinnostuneita oli useita, päädyttiin palkkaamaan konsultti avuksi, jotta hanketta voidaan kilpailuttaa, kertoo Katja Ahola.
Myös Kotkassa on tehty tavoitelaskelmia, joilla areena toimisi kannattavasti.
– Vuosittainen kävijätavoite ei ole julkista tietoa, mutta nyt kahdessa kuukaudessa on ollut 40 000 kävijää. Siitä ei voi kuitenkaan päätellä vuosikävijämäärää, koska kävijät eivät jakaannu tasaisesti joka kuukaudelle. Nyt tehdään kovaa myyntityötä ja taloa tutuksi tapahtumien järjestäjille. Tapahtumia on myyty jo vuodelle 2025, mutta vielä ensimmäisenä vuonna emme tule pääsemään plussalle, toteaa Tiina Salonen.
Entäs sponsoriraha, voisiko Satama Areena ottaa nimekseen jonkin yhteistyökumppanin nimen?
– Miksei, joskaan ainakaan näin ihan alussa se ei ole kovin todennäköistä. Tällaisia tarjouksia ei ole vielä tullut, vastaa Salonen.
Kouvolassa areenan kiinnostavuutta ulkopuoliselle toimijalle lisää kaupungin suuri käyttötarve koululiikuntapuolella. Urheiluseuroista mm. Kouvot ovat esittäneet tarpeen koripallopelien paikalle. Tulisiko Kouvolan areenasta sitten ”koripalloareena”?
– Kaupungin tahtotila on löytää tilat koululiikunnalle eli lähtökohtaisesti areenan alusta olisi parketti. Vuoropuhelun kautta on löydettävissä muita vuokralaisia, jonka kautta areenan päätarkoitus voi lisäjalostua laajemmaksi. Kaupunki ei ole ottanut kantaa, mikä laji mahdollisesti olisi areenan ykköslaji. Se riippuu muista vuokralaisista, toteaa Katja Ahola.
Kouvolan liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkasen mukaan hallin tulee soveltua urheilulajeista koripallon ohella myös salibandyyn, lentopalloon, käsipalloon ja futsaliin.
Kuinka kallista seuroille on harrastaa tulevassa areenassa?
– Hallin tilojen hinnoittelu vakiovuoroihin, peleihin ja tapahtumiin saadaan tarkemmin selville, kun pääsemme mahdollisen investorin kanssa keskusteluihin, Mäkipaakkanen vastaa.
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.