Junalla pääsee pian retkeilemään Repoveden kansallispuistoon
Valokuvia esillä monipuolisesti Kouvola-talolla
Matonpesupaikat on avattu Kouvolassa
Kouvolan kaupungin ja Kymsoten yhteinen tahtotila: Kymenlaaksossa tulee turvata vahvat päivystyspalvelut
Maakaasun tulo Venäjältä katkeaa lauantaina 21. toukokuuta kello 7
Juha Huhtala erotettiin Liike Nytistä
Kouvola haluaa osansa Iitin Kymiringin heinäkuisesta kisafiiliksestä
Roppakaupalla epäonnea mukana – Ranskassa sattunut onnettomuus poiki Juha Marttiselle kirjan verran tarinaa
Kotimaisen tekemisen historiaa tarjolla kansanoopperan muodossa
Liikenne Saimaan kanavasta siirtyi maanteille ja raiteille – Kanavakonkarin mielestä Venäjän ei kannata irtisanoa vuokrasopimusta, josta se saa rahaa, vaikka yhtään laivaa ei kulkisi
Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palveslut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.
Suomessa viranomaiset suosittelevat kotitalouksia varautumaan erilaisiin häiriöihin 72 tunnin ajaksi. Suositus on annettu jo ennen Ukrainan sotaa, mutta se on noussut entistä enemmän esiin kansainvälisen tilanteen kiristyessä.
− Jokaisessa kodissa kannattaa varautua esimerkiksi pitkittyvään sähkökatkoon tai vedenjakelun häiriöihin kolmen vuorokauden ajaksi, kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen toteaa tiedotteessa.
Katso videolta, miten kaupungin turvallisuuspäällikkö on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoihin kolmen vuorokauden ajaksi. Tauriainen antaa hyvin käytännönläheisiä vinkkejä varautumiseen.
−72 tunnin varautuminen ei ole monimutkaista. Monet tarvittavat asiat ovat niitä, mitä käytämme ihan perusarjessa. Jos haluaa hankkia jotakin ekstraa, niin esimerkiksi vesiastioita on hyvä olla kotona, Tauriainen kertoo.
https://www.youtube.com/watch?v=lmWLfWrIF-AKymsote vahvisti päihdetyön osaamista
Kymsotessa on koulutettu päihdetyön osaajia viime vuoden aikana. Päihdehoitotyön kehittämisohjelmaan osallistui Kymsoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden ammattilaisia. Yhteistyötä tehtiin koulutus- ja valmennusalayritys Verutumin kanssa. Ohjelman aikana osallistujat suorittavat ammatillisena tutkintona (näyttötutkinto) tuotekehitystyön erikoisammattitutkinnon, joka on suunnattu päihdetyön kehittämisen tarpeisiin.
Koulutuksen tavoitteena oli paitsi asiakaslähtöisen toiminnan edistäminen, myös verkostotoiminnan ja moniammatillisen toiminnan kehittäminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen. Kaikkiaan valmennuksessa on saatu konkreettisia työkaluja arkipäivän palveluprosessien ja asiakaskohtaamisten kehittämiseen.
Sairaanhoitaja Antti Nakari oli mukana koulutuksessa ja hän korosti myös palvelumuotoilun taitojen vahvistumista.
– Koulutus antoi valmiuksia kehittämistyöhön ja vaikutti omiin ajatuksiin ja asenteisiin asiakkuudesta. Tarkoitan siis, että miten kehitystyö tapahtuu alusta lähtien asiakkaan tarpeista ja asiakas pidetään mukana prosessissa koko ajan, Nakari kertoo tiedotteessa.
Koulutuksen toteuttamisessa oli myös haasteensa. Työpaikkaohjaajan ja koulutettavan yhteistyön tulee olla jatkossa tiiviimpää, kehittämistehtävä kun tulee suoraan työelämän tarpeista. Moni koki myös koulutuksen vaativaksi.
Sairaanhoitaja Eija Häkkinen Haminan mielenterveys- ja päihdepoliklinikalta teki kehittämistehtävän lääkevieroitushoidosta.
– Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen hoitotyöhön yhdistettynä vaati minulta aluksi ajatusponnistelua. Koulutuksessa oppi myös tarkastelemaan asioita lainsäädännön ja talouden näkökulmasta. Oman kehitysidean löytäminen, työstäminen ja kuvaaminen vaati pohtimista. Oli muistiin jäävä hetki, kun oma lääkevierotuspotilaan hoitopolku oli luotu, Häkkinen kertoo.
– Koulutuksessa parasta oli uusi tieto ja opitut käytännöt. Mukavana muistona jäi erityisesti mieleen oman yksikön työntekijöiden ensimmäiset haastattelut keväällä, jolloin työntekijät innokkaana kertoivat kokemuksiaan ja tapahtuneita muutoksia kehittämiskohteeni potilaiden hoidossa ja mahdollisia kehittämiskohteita. Paljon on mielessä, mitä vielä voisi kehittää ja parantaa, Häkkinen jatkaa.
Sairaanhoitaja Minna Suomi teki kehittämistehtävän yleissairaalapsykiatrian poliklinikalle.
– Suunnittelin kriisi-intervention päihtyneenä itsemurhaa yrittäneen auttamiseksi. Erityisesti sellaiset potilaat, joilla ei ole mielenterveys- ja päihdepalveluihin olemassa olevaa hoitosuhdetta, on vaikea saada sitoutumaan uuteen hoitopaikkaan. Kun me käymme yleissairaalapsykiatrian poliklinikalta tapaamassa potilasta, on luontevaa, että tapaamme potilasta muutaman kerran potilaan kotiuduttua. Useat tulevat autetuksi oikea-aikaisella ja tiiviillä hoidolla, Suomi kertoo.
Suurin osa valmistuneista kehittämistehtävistä on valmiina käyttöönotettavaksi.
– Saimme valtavan määrän lisää osaamista organisaatioomme, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelupäällikkö Heli Kainulainen.
– Koulutuksen avulla ammattilaiset tuottivat meille useita käyttökelpoisia uusia toimintamalleja päihdepotilaiden hoitoon ja asiakastyötä tekevien näkökulma pysyi töissä vahvana. Työelämälähtöinen koulutus tukee sekä työntekijää työssään, että hyödyttää organisaatiota työn kehittämisessä. Seuraavaksi lähdemme käymään läpi kehittämistöitä ja ainakin osasta saamme selkeitä uusia toimintamalleja päihdepotilaiden auttamistyöhön.
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 4, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.