Ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das on lu­vi­tus­vai­hees­sa pal­jas­tu­nut 60-pro­sent­ti­ses­ti kii­na­lais­ten omis­ta­mak­si ke­mi­ka­li­teh­taak­si. Kii­na pyr­kii maa­il­man­val­taan nk. peh­mein kei­noin, jot­ka kui­ten­kin tar­vit­ta­es­sa hil­jen­tä­vät kri­tii­kin. Se os­taa yli­jää­mil­lään kaik­ki­al­ta maa­ta, pel­toa, sa­ta­mia ja osak­kei­ta, raa­ka-ai­nei­ta sekä yri­tyk­siä. Kii­na ”lai­noit­taa” 3. maa­il­man mais­sa tie-, rau­ta­tie- ja sa­ta­ma­hank­kei­ta, jot­ka mak­su­ky­vyt­tö­mil­tä siir­ty­vät kii­na­lai­seen omis­tuk­seen. Kii­na pyr­kii stra­te­gis­ten re­surs­sien ja ta­lou­den hal­lin­taan ei­kä se toi­mis­saan ky­se­le ih­mi­soi­keuk­sien pe­rään. Kii­na­lai­sen te­ol­li­suu­den pääs­tä­mi­nen Suo­men ta­lou­teen ja raa­ka-ai­nei­den hal­lin­taan on stra­te­gi­nen vir­he. Täs­sä ta­pauk­ses­sa oli tar­jol­la län­ti­si­ä­kin ope­raat­to­rei­ta.

Kii­na har­joit­taa ui­guu­ri­vä­es­tön, tii­be­ti­läis­ten ja kom­mu­nis­ti­puo­lu­ees­ta riip­pu­mat­to­man ajat­te­lun jul­maa sor­toa sekä rik­koi so­pi­muk­sen Hong­kon­gin it­se­hal­lin­non ja de­mok­ra­ti­an säi­lyt­tä­mi­ses­tä edes siir­ty­mä­a­jan ver­ran. Kii­nan joh­to pi­tää de­mok­ra­ti­aa, ih­mi­soi­keuk­sia ja kan­sa­lai­syh­teis­kun­taa vi­hol­li­se­naan ja pe­rus­ta­nut kan­sa­lai­sil­leen di­gi­a­vus­tei­sen so­si­aa­li­sen kont­rol­li- ja ran­gais­tus­jär­jes­tel­män 600 mil­joo­ni­ne val­von­ta­ka­me­roi­neen. Täl­lai­sen hal­lin­non tu­ke­mi­nen on län­ti­sen pe­ru­sar­vo­jen, etii­kan ja kan­sal­li­sen etum­me vas­tais­ta.

Kii­na näyt­tää tu­ke­van Ve­nä­jän so­taa Uk­rai­naa ja län­tis­tä si­vis­tys­tä, de­mok­ra­ti­aa ja ih­mi­syyt­tä vas­taan. Kii­nan to­del­li­set ai­keet Suo­mea ja Ruot­sia koh­taan käy­vät il­mi sen tuo­rees­ta ”rau­han­suun­ni­tel­mas­ta”, jos­sa Suo­mi ja Ruot­si vaa­di­taan jä­tet­tä­väk­si Ve­nä­jän etu­pii­riin. Käyn­nis­sä on kol­mas kau­pan­käyn­ti Suo­men koh­ta­los­ta. En­sim­mäi­nen käy­tiin Til­si­tis­sä 1807, toi­nen Mos­ko­vas­sa ja Ber­lii­nis­sä 23.8.1939. Mo­lem­mis­sa leh­mä­kau­pois­sa Suo­mi jou­tui so­taan ja on­net­to­muuk­siin. Em­me tie­dä, mikä on Uk­rai­nan so­dan lop­pu­tu­los ja il­mei­nen suur­val­to­jen so­pi­mus etu­pii­reis­tä, mut­ta hä­ly­tys­kel­lo­jen soi­si kal­kat­ta­van ei­kä si­ni­sil­mäi­syy­teen ole va­raa.

Jos Kii­na siir­tyy suo­raan aseel­li­seen apuun Ve­nä­jäl­le tai muu­toin yh­tyy so­taan, ka­to­aa Kot­ka-Ha­mi­nan ak­ku­ma­te­ri­aa­li­teh­das työ­paik­koi­neen sa­vu­na il­maan. Il­man epä­röin­tiä ja kom­pen­saa­ti­o­ta tu­hot­tu Sak­sa­lan iki­met­sä­kin kaa­det­tiin tur­haan.

Kun la­pi­o­ta ei vie­lä ole pis­tet­ty maa­han, on ai­ka­li­sän paik­ka ja han­ke on ar­vi­oi­ta­vaa uu­del­leen. Tar­vi­taan val­ti­o­neu­vos­ton po­liit­ti­nen lin­jaus. Mo­raa­lis­ten ja kau­pal­lis­ten te­ki­jöi­den li­säk­si on ar­vi­oi­ta­va kan­sal­li­nen tur­val­li­suus ja huol­to­var­muus. Teh­taal­le on han­kit­ta­va län­si­mai­nen ope­raat­to­ri. Jot­ta ”työ­paik­ko­ja” tu­li­si, oli­si pai­kal­lis­po­lii­tik­ko­jen ope­tel­ta­va ym­mär­tä­mään kan­sain­vä­lis­tä muu­tos­ta ja glo­ba­li­saa­ti­on U-kään­nös­tä. Kau­pun­gin pie­nen si­sä­ren­kaan soi­si ra­ot­ta­van lii­ke­toi­min­taa ver­ho­a­vaa seit­se­mää sa­lai­suuk­sien hun­tua, et­tä suun­ni­tel­mis­ta voi­tai­siin ajois­sa käy­dä ai­toa kes­kus­te­lua.

Roo­man kei­sa­ri Ves­pa­si­a­nus to­te­si po­jal­leen, et­tei käy­mä­läs­tä han­kit­tu raha hai­se. Kui­ten­kaan pe­ru­sar­vo­ja, it­se­kun­ni­oi­tus­ta ei­kä omaa toi­min­ta-alus­taa ole sal­lit­ta­vaa myy­dä.

Ju­ha­ni Pek­ko­la

So­si­o­lo­gi­an do­sent­ti