Jyrki Saarela jättää MyPan
Miika Herrala palaa Titaaneihin – Henri Rahkonen lähtee pois
Keltakallion asemakaavaehdotus valmistui lautakunnan käsittelyyn – Sammakkojen ja perhosten säilyminen turvataan
Mehiläinen tuottaa jatkossakin Etelä-Kymenlaakson psykiatrian avohoidon lääkäripalvelut
Mielipide:Avoin kysymys päättäjille
Jesse Hartoselle kartingmestaruus
Kotiseututyön ansiomitali kahdelle ansioituneelle kymenlaaksolaiselle
Ei tullut koripallostadionia, kun ei sellaista tilattukaan – Satama Areenan rakennuttajia on ryöpytetty julkisuudessa
Mielipide: Kutomossa syntyvät kauniit matot ja uuden ystävyyssuhteet
Players Sports Bar Kotkassa sulkee ovensa
Rallicross SM -sarja tekee kahden vuoden tauon jälkeen paluun Tykkimäelle
Kirppis-yrittäjäksi rakkaudesta kierrätykseen
Poikki menneet nivelsiteet voivat kasvaa takaisin kiinni
Yrittäjien uusi kumppani
Mielipide: Auttaako huumori Kouvolan kuntataloudessa?
600 000 000 euroa! Piti tarkastaa ja tarkistaa, onko lukema oikea. On se. Tällaisia papereita näet liikkuu Kouvolan hallinnossa tulevan kymmenvuotiskauden investoinneista. Parhaillaan nippua sovitellaan 2024 talousarvion jatkeeksi. Saa nähdä, ohenevatko haaveet vai annetaanko mennä.
Kouvola on investoinut niukasti. Rahat on ”syöty” ylisuuren käyttötalouden myötä. Investointivelkaa on syntynyt. Investoinnit eivät jakaudu tasan kymmenelle vuodelle. Alkuvuodet ovat raskaimpia. Vuodelle 2024 on kirjattu investointeja 95,7 miljoonaa, kun vuosikateodotus on 21,12 miljoonaa. Vuosikatteen eli käyttötalouden ylijäämän tulisi olla investoinnin suuruinen. Puhutaan tulorahoituksesta. Ellei tulorahoitus riitä, puuttuva osa katetaan lainanotolla, leasingilla, omaisuuden myynnillä ja kassavaroilla. Leasingin erittely ei tähän mahdu. Toisaalta kaikki on maksettava, leasingit kalliimmin kuin muilla rahoitusmuodoilla.
Faktisesti 2024 investointien ja vuosikatteen erotus, 75 miljoonaa, on karmea. Johto ajaa 0,29 prosenttiyksikön veronkorotusta. Toisi ehkä viitisen miljoonaa lisärahaa. Valtava summa sinänsä! Kertymä ei ole missään suhteessa investointisuunnitelmiin ja ylisuuriin käyttötalousmenoihin. Veronmaksajien sietokyky on koetuksella. Päälle imagohaitta. Eli kannattaa käyttää muita konsteja. Ellei, veronkorotuskierre jatkuu ja jatkuu.
Kuulen ivaa; pitäisi osata erottaa käyttötalous ja investoinnit toisistaan. Katsotaan. Kävin läpi uuden Kouvolan kaikki tilinpäätökset. Myönteisten tunnuslukujen löytäminen oli ylivoimaista.
Investointien tulorahoitus-% eli omarahoitus on ollut vain kerran yli sata prosenttia. Muulloin se on ollut alle sadan, kolmesti miinuksella. Investoinnit on maksettu, kuinkas muuten, pitkälti lainoin ja omaisuuden myynnein. Non stop – veronkiristykset eivät ole auttaneet.
Vuonna 2021 toimintakate, nettomeno, oli asukasta kohti 6 790 euroa. Kuntien keskiarvo oli 5 843 euroa. Eli Kouvola käytti 947 euroa enemmän asukasta kohti kuin kunnat keskimäärin. Asukaslukuun, 80 454, suhteuttaen merkitsee 76,2 miljoonaa. Aiempinakin vuosina nettomeno on ollut kymmeniä miljoonia keskiarvoa suurempi. Hallinto sivuuttaa tämän ratkaisevan tiedon. Miksi?
On kysyttävä, miksi Kouvolassa ei osata/haluta tuottaa palveluja yhtä edullisesti kuin kunnissa keskimäärin? Jos talous olisi hoidettu taidolla, koulujen, uuden uima- ja monitoimihallin, ei edes kahden teatterin rakentaminen tuottaisi tuskaa. Verotusta olisi voitu inhimillistää. Suosituimman lajin jääkiekon toimintamahdollisuudet olisivat myös hallinnassa.
Asukaspohjainen lainakantamme on yli muiden kuntien. Lainoja on lyhennettävä ottamalla uutta. Tuloveroprosenttimme on hilattu keskiarvon yläpuolelle. Omaisuutta on myyty kymmenillä miljoonilla euroilla. 14 tilinpäätöksestä 10 on vajonnut pakkaselle ilman kikkailua, vaikka veropohjaiset tulot ovat selvästi muita kuntia suuremmat.
Kolme tulevaa vuotta päätynevät ”tappiolle”. Korjausvelkaa on 240 miljoona. Siirtyminen hyvinvointialueisiin ei tuo kevennystä talouteen, päinvastoin. Jos meno jatkuu, Kouvolaa kohtaa katkera, ei kohtalo, vaan itse valittu tuho. Ei kriisikunta-statusta voi toistamiseen välttää myyntituloilla perustetun rahaston purkamisella. Hemsö-kaupat, 96,8 miljoonaa, tuonevat tilapäistä helpotusta. Itsepetos käy kalliiksi. Kohteiden takaisinvuokraus voi johtaa kiinteistöjen maksamiseen kahteen kertaan.
Käyttötalouden järkiperäistäminen on ainoa kestävä ratkaisu. Johtavien viranhaltijoiden suunnitteluvastuu on suurin. On myös kysyttävä, ovatko kaikki investoinnit välttämättömiä. Entä mitoitus?
Ettei juttu mene liian vakavaksi, lainaan pätkän kaupunginhallituksen listalta: Pitkällä aikavälillä investointien rahoitus pitää hoitaa omarahoituksella (tulorahoituksella).
Huumoria pitää olla, vaikka tahatonta. Vitsi on tuttu talousarvioista. Tilinpäätöksistä en ole löytänyt investointien omarahoituksen realisoitumista. Ootellaan. Voihan sitä haaveilla.
Asko Vatanen
Kouvola
(05) 210 4400
PL 140, 48101 Kotka
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.