Paula Werning: hallituksen leikkaukset syventävät velkakierrettä
Kymen Seudun Osuuskaupan uusi toimitusjohtaja on Laura Koistinen
Kauniin maailman kaipuu
Maanpuolustusnaisten Liitolla ja Sotilaskotiliitolla yhteinen SoMa-harjoitus Haminassa
Iso osa töistä tulee puskaradion kautta
Kotkassa uusi tapahtuma ikinuorille kaupunkilaisille
Karhulan torin uusi veistos kommentoi Karhulan Lasitehtaan perintöä
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Veljekset Turpeinen Oy:lle – Pyhtää palkitsi Kaakon Hoiva Oy:n
Kaivosvaraus hätkäyttää
Mitä jos innostuisit ja innovoisit?
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Avoluokat, oppiminen ja kasvaminen
Vanhassa kansakoulumallissa kaikkitietävä opettaja opetti oppilaita ja piti näitä järjestyksessä ja herran nuhteessa. Kyse oli sekä opettamisesta että kansalaiskasvatuksesta. Opettajia oli hyviä ja vähemmän hyviä ja tulokset tapauskohtaisesti sen mukaisia. Tuolloin koti, uskonto ja isänmaa olivat kansakunnan vahva arvopohja. Näin kehittyi kansakunta, joka kesti sodat, pulat ja jälleenrakentamisen ja loi hyvinvointiyhteiskunnan perustan.
Jossain vaiheessa alettiin korostaa oppimista, joka opettajan ja oppisympäristön piti mahdollistaa ja sitä edistää. Sitten avokoulut seurasivat yritysten avokonttoreita. Huomattiin, että avokonttorit vaativat lisätiloikseen neuvotteluhuoneita. Huomattiin, että avokouluissa yhteisöllisyys ei kasvanutkaan odotusten mukaisesti ja oppimistulokset heikkenivät. Mielenrauhahäiriöt ja poissaolot lisääntyivät.
Ongelmat ovat olleet ja ovat siinä, että oppilaat puheista huolimatta nähdään massana. Avokoulu sopii sellaisille oppilaille, joilla on sekä motivaatio oppiseen että hyvät edellytykset yhteisöllisyyteen. Jos on motivaatiota oppimiseen, mutta ei edellytyksiä yhteisöllisyyteen, turhautuu ja häiriintyy. Jos on edellytykset yhteisöllisyyteen, mutta ei oppismotivaatiota, viihtyy, mutta ei opi. Jos ei ole motivaatiota eikä edellytyksiä, tarvitaan tukitoimia.
Lahjakkuus, taipumukset, temperamentti ja kulttuuripohja vaikuttavat taustalla. Olennaista on oppilaan yksilökohtainen tahto ja kyky autonomiaan. Mitä vahvempia nämä kaksi ominaisuutta ovat, sitä enemmän opettaja on mahdollistaja. Mitä heikompia ne ovat, sitä enemmän tarvitaan vanhan mallin opettajaa, tässä ajassa tietenkin. Nämä näkemykset perustuvat kehittämääni tarvelähtöiseen johtamismalliin.
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.