Suo­ma­lais­ten tah­don vas­tai­nen ja al­hai­nen syn­ty­vyys on hy­vin­voin­ti­val­ti­on kus­tan­nus­va­jeen juu­ri­syy.

Syn­ty­vyys las­ki al­le uu­sin­ta­mis­ta­son vuon­na 1969. Vuon­na 2022 syn­ty­vyys oli 1,32 las­ta/nai­nen, kun suo­ma­lais­ten toi­ve on kes­ki­mää­rin 2,44 las­ta. Suo­ma­lai­set saa­vut­ta­vat noin puo­let tah­to­mas­taan lap­si­lu­vus­ta. Vuo­sit­tain syn­tyy al­le 45 000, kun kes­tä­vä taso on noin 70 000 las­ta. Syn­ty­vyy­den ol­les­sa 1,5 las­ta/nai­nen, muut te­ki­jät va­ki­oi­den, vä­es­tö puo­lit­tuu kah­den su­ku­pol­ven vä­lein.

Las­ten hu­vet­tua vä­es­tö ikään­tyi. Työ­iäs­sä ole­vien mää­rä vä­he­nee sa­mal­la kun ikään­ty­mi­sen kus­tan­nuk­set ko­ho­a­vat tuot­ta­vuut­ta no­pe­am­min. Hy­vin­voin­ti­val­tio on ra­ken­net­tu ter­veen vä­es­tö­poh­jan va­raan, mut­ta sen ra­hoi­tus­poh­ja on ra­pau­tu­nut.

Kus­tan­nus­va­jet­ta lää­ki­tään lä­hin­nä ve­lal­la ja pal­ve­lui­den su­pis­ta­mi­sel­la, joi­ta sa­no­taan ”leik­kauk­sik­si”. Näin käyn­nis­tyi­vät nol­la­sum­ma­pe­lit, jois­sa voi­mak­kaat etu­ryh­mät saa­vut­ta­vat etu­ja vä­hä­vä­kis­ten kus­tan­nuk­sel­la. Leik­kauk­set ei­vät kui­ten­kaan kor­jaa pe­ru­son­gel­maa. Vain syn­ty­vyy­den pa­laut­ta­mi­nen vä­hin­tään uu­siu­tu­mis­ta­sol­le 2,1 ter­veh­dyt­tää jul­ki­sen ra­hoi­tus­poh­jan.

Lap­set ja lap­si­per­heet ovat ta­lou­den sel­kä­ran­ka, jol­la ei kui­ten­kaan ole pai­nos­tus­voi­maa po­li­tii­kas­sa. Jos lap­si­per­hei­den ta­lou­del­lis­ta ase­maa hei­ken­ne­tään olois­sa, jos­sa lap­siin sekä per­hei­siin ja ko­ti­hoi­toon koh­dis­tu­va ylen­kat­se on muo­tia, las­kee syn­ty­vyys en­ti­ses­tään ja jul­ki­sen ta­lou­den ro­mah­dus kiih­tyy. Hy­vin­voin­ti­val­ti­on stra­te­gi­sia edel­ly­tyk­siä on va­rot­ta­va pur­ka­mas­ta.

Hy­vin­voin­ti­val­ti­on ja elä­ke­jär­jes­tel­män kes­tä­vyyt­tä li­säi­si elä­ke-etu­jen ja ve­ro­tuk­sen sel­keä po­si­tii­vi­nen por­ras­tus hoi­det­tu­jen las­ten lu­ku­mää­rän mu­kaan. Näin tun­nus­te­taan las­ten­hoi­to­työn tuot­ta­vuus ja vält­tä­mät­tö­myys sekä vä­hen­ne­tään va­paa­mat­kus­ta­mis­ta. Lap­set ovat elä­ke­jär­jes­tel­män ja hy­vin­voin­ti­val­ti­on tur­va.

Kan­san tah­to­man syn­ty­vyy­den pa­laut­ta­mi­sen jäl­keen ku­luu su­ku­pol­vi so­si­aa­li­val­ti­on ra­hoi­tus­poh­jan ehey­ty­mi­seen. Se on kui­ten­kin ai­noa toi­mi, jol­la tu­le­vai­suus voi­daan tur­va­ta. Tun­nem­me syyt lap­si­ka­toon ja on täy­sin mah­dol­lis­ta tu­kea toi­vot­tua las­ten han­kin­taa. Lap­set ovat on­nen läh­de mut­ta myös tuot­ta­vin in­ves­toin­ti. Jo­kai­nen suo­ma­lai­nen lap­si tuo kan­san­ta­lou­teen noin nel­jä mil­joo­naa eu­roa.

Aja­tus ”kor­va­ta puut­tu­va vä­es­tö jon­kun muun kou­lut­ta­mil­la osaa­jil­la” on eet­ti­ses­ti kes­tä­mä­tön ja tek­ni­ses­ti mah­do­ton. Li­säk­si tu­li­joi­den syn­ty­vyy­den tu­li­si ol­la kes­tä­väl­lä ta­sol­la. Näin ei ole.

Suo­ma­lais­ten ter­ve ta­voi­te on hyvä elä­mä las­ten kans­sa. Toi­met, jot­ka vä­hen­tä­vät per­heen yh­teis­tä ai­kaa tai jo pien­ten las­ten mää­rää­mi­nen jul­ki­seen kas­va­tuk­seen, ovat epä­eet­ti­siä ja ylei­sen edun vas­tai­sia.

Val­ti­o­val­lan, kun­tien ja yri­tys­ten ta­voit­teek­si on ase­tet­ta­va jat­ku­vuus eli Suo­men yli­su­ku­pol­vi­sen kes­tä­vyy­den pa­laut­ta­mi­nen – kan­sa­lais­ten tah­to­ma syn­ty­vyys.

Ju­ha­ni Pek­ko­la

So­si­o­lo­gi­an do­sent­ti