Sadun lumoa Kimaran keväässä
Mielipide: Hyvä bisnes perustuu luonnon ylläpitämiseen
Rauhan viesti -kevätkonsertti Ukrainan hyväksi Myllykosken kirkossa
Mielipide: Ratamon yöpäivystyksen lopetus – säkillä valoa pirttiin ja pimeää ulos
Hyvinvointialueen palvelulautakunta: Elimäen, Jaalan ja Miehikkälän terveysasemat lakkautetaan
Akkutehtaasta jätettiin adressi ministereille – CNGR:n mukaan Haminan akkutehdasta ei voida rinnastaa muihin tehtaisiin ratkaisuiltaan
Henkilö: Ahkera mielipidekirjoittaja Jukka Poikolainen herättää vahvoja reaktioita, puolesta ja vastaan – ”Yritän olla humanisti”
Pekka Korpivaara vaatii Kymenlaakson hyvinvointialueen johtajaylilääkärin erottamista – Hyvinvointialue puolustaa johtajaylilääkäriä
Rallicrossia triplasti Tykkimäellä
Tykkimäen huvipuiston kesän uutuuslaite kohoaa 38 metriin
Wiinijuhlat Kuusankoskella
Digiasemalta uutta osaamista yrityksille
Palveleva kangaskauppa
Luksulla valmistaudutaan Tammikuun talkoisiin
Kotihoitoa Kouvolassa - Myö välitetään sinusta!
Mielipide: Historia ja muistomerkit
Kiitos Markku J. Kärkkäinen seikkaperäisestä kirjoituksesta 21.9. Ankkurissa. Kirjoitus todistaa oikeaksi oman sanontansa tapahtumien suurentamisesta, vääristelemisestä ja sivuuttamisesta. Kaikkihan ei lehtijuttuun mahdu. Kuitenkin kirjoituksessa on havaittavissa asioitten suurentelua, jopa vääristelyä ja ehkä peräti tarkoituksellista olennaisen sivuuttamista.
Valtionhoitaja Svinhufvud ja pääministeri Paasikivi varmaan menivät vuonna 1918 saksalaissuuntauksessaan tarpeettoman pitkälle. Kuitenkin Suomen valtiojohto oli heidän ja Suomen senaatin hallinnassa, ei siis saksalaisen kenraalin tai hänen Deutsches Kommandonsa käsissä. Tässä asiayhteydessä kirjoitus sivuuttaa aivan keskeisen tekijän. Mannerheim oli se ylivertainen johtohahmo, joka valtionhoitajaksi valittuna siirsi maamme kurssin Saksasta länsidemokratioihin.
Myöhemmin kirjoitus muistaa Mannerheim taantumuksellisena venäläisenä kenraalina, joka halusi palauttaa tsaarin, oikeammin keisarin, vallan Venäjälle. Suomalainen kenraali Mannerheim piti keisarinvaltaa Venäjälle parempana kuin vihaamaansa leniniläistä proletariaatin diktatuuria. Olennaista on, että Mannerheim ei hyväksynyt venäläisen kenraali Judenitshin yhteistyötarjousta Venäjän keisarinvallan palauttamiseksi, koska tämä puolestaan ei hyväksynyt Suomen itsenäisyyttä.
Oliko tuo sitten taantumuksellista? Ei kai länsisuuntautuneisuus kuitenkaan! Vuoden 1917 lopussa Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto muodosti sekasortoisen maan pahasti horjuvan, mutta kuitenkin tosiasiallisen de facto -hallinnon. Sen tunnustusta länsivallat odottivat ennen omia tunnustuksiaan. Kyse oli siis Suomen senaatin aiemmin julistaman itsenäisyyden tunnustamisesta, ei sen myöntämisestä eikä antamisesta.
Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on kulttuurihistoriallinen aarre ja kansainvälinen matkailukohde. Historiamonsteri-Leninin patsas ei mitenkään ole siihen rinnastettavissa. Mutta patsaan tulevaisuudesta kannattaa keskustella. Ehkä patsaskokonaisuuteen voisi nykyisessäkin paikassa lisätä varoituksen sanoja Leninin valtiojohtoisesta joukkoterrorista. Sanat voisivat olla näyttävästi kivilaattaan hakattuja tai metallilevyyn kaiverrettuja.
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.