Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
"Kiireisimpiä hoitolassa ovat kesäviikonloput"
Korjausurakka sulkee alikulkukäytävän viikoksi Kouvolan Lehtomäessä
Lukijan kuva: kesäluontoa
Positiivisin kotkalainen 2025 finalistit julkaistu
Kouvolan kaupunki tarkistaa kiinteistörajoja ja rajamerkkejä
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
Kouvolassa pääsee vikkelästi vihille perjantaisin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Historiaa ylösalaisin
Nestorin kronikan mukaan varjagi Rurik asettui Novgorodiin vuonna 862. Oleg Viisas siirsi vuonna 882 ylivallan Kiovaan. Siitä muodostui Kiovan Rus-suuriruhtinaskunnan keskus. Rus alisti valtaansa itäslaavilaiset heimot. Niiltä kerättiin veroja ja niille tarjottiin suojelua. Vuonna 944 solmittiin liitto Bysantin kanssa. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri kastettiin ortodoksiuskoon vuonna 988 Krimin Khersonesoksessa. Uskonto ulottui aina Kymijoelle saakka. Merkkinä rajakivi Ryssesten.
Kiovan metropoliitta hallitsi koko Rus’in kirkkoa. Jaroslav Viisaan aikana valtakunta laajeni ja vaurastui edelleen. Vuonna 1019 julkaistiin lakikokoelma Russkaja pravda. Yksi Rusin suurista oli Novgorodin Aleksanteri Nevski. Hän voitti Ruotsin Birgerin Nevalla 1240 ja Saksalaisen ritarikunnan Peipsi-järvellä 1242. Vuonna 2008 Aleksanteri Nevski äänestettiin Venäjän historian merkittävimmäksi henkilöksi.
Aleksanterin nuorimmalle pojalle Danielille jäi perintöjakojäännöksenä Mustajoki-Moskovan kyläräppänä. Uuden valtiaansa myötä se lähialueineen julistettiin ruhtinaskunnaksi. Dmitri Donskoin voitto mongoleista Kulikovan taistelussa 1380 viitoitti Moskovan tien slaavilaiskansojen johtoon. Iivana Suuri valloitti 1478 Novgorodin ja alueet aina Narvajokea myöten. Ja laajeneminen jatkui, kunnes pysähtyi ja suurimmillaan reunoiltaan romahti.
Putin esittää Kiovan ja nyky-Ukrainan kuuluvan historiallisesti Moskovan Venäjään kuuluvaksi. Mutta olisiko tuossa historiatulkinnassa merkkivirhe? Sekä Venäjän ortodoksikirkko että Venäjän valtio perustuvat lähtökohtaisesti Kiovan Rus’iin. Jos palaamme syntyihin syviin, ehkäpä nyky-Venäjä kuuluisi nyky-Ukrainan hallintaan! Kilpaileva logiikka ja historiaoikeutus voisi siis kulkea toisinpäin. Reaalipolitiikka tietysti kertoo muuta.
Pertti Huhtanen
Kotka
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.