Kouvolaan uusi kaksipäiväinen kesäfestivaali
Ajan kulkua ja muistojen voimaa
Kotkalaisen esseekilpailun voitti Irja Sinivaara
Laivakello-palkinto kirjailija Kirsti Kuroselle
Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää puheita Kouvolassa lauantaina
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Sivustakatselijasta täyspäiväiseksi urheilijaksi
Valtatie 7/E18 Haminan ohikulkutie suljetaan Husulan ja Kolsilan tunnelien kohdalla
Liike Nytille uusi yhdistys Kouvolaan
Kotkan kaupungin yrittäjäpalkinto Tyylikotkalle
Vanhassa Kotkassa tavaran voi myydä monella tavalla
Kultaa ja kahvia Kouvolassa
Paikallista palvelua suurella sydämellä
Paikallinen kauppa pärjää – Veikon Kone luottaa palveluun
Uudistunut Autokamu avaa ovensa Korialla
Mielipide: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on huomattavia eroja
SuPerin asiantuntijat ovat kiertäneet hyvinvointialueilla sijaitsevissa ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Hoivayksiköiden välillä on Suomessa huomattavia eroja.
Osassa yksiköistä on liian vähän koulutettua hoitohenkilökuntaa mutta on myös yksiköitä, joissa mitoitus on riittävä. Myös arjen sisällössä on suuria eroja. Joissakin yksiköissä järjestetään monipuolista toimintaa, ulkoilua ja yhteistä tekemistä, kun taas toisissa asukkaiden arki näyttäytyy passiivisena ja vähävirikkeisenä. Lainsäädäntö ja valvovien viranomaisten ohjeet edellyttävät, että ympärivuorokautinen palveluasuminen sisältää toimintakykyä ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa, mutta käytännön toteutuksessa on selviä alueellisia ja yksikkökohtaisia eroja.
Vähimmäishenkilöstömitoitus on ympärivuorokautisessa hoidossa sama riippumatta siitä, onko kyse hyvinvointialueen omasta vai yksityisestä yksiköstä. Vanhuspalvelulain mukainen lakisääteinen vähimmäishenkilöstömitoitus on ollut 1.1.2025 alkaen 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Mitoituksella tarkoitetaan toteutunutta kokonaismitoitusta, ei yksittäisten työvuorojen henkilöstömäärää.
On olennaista huomata, että mitoitukseen lasketaan vain välitön asiakastyö. Välilliset tehtävät, esimerkiksi siivous, pyykkihuolto, ateriapalvelut, roskien vienti eivät sisälly mitoitukseen, vaan niihin tulisi olla erillinen henkilöstöresurssi. Käytännössä tämä ei kuitenkaan toteudu kaikissa yksiköissä, vaan hoitohenkilöstö joutuu usein tekemään myös näitä tehtäviä, mikä vähentää aikaa varsinaiselta hoivatyöltä. Välillisiin tehtäviin kulunut aika ei useinkaan näy työvuoroluettelomerkinnöissä, jolloin se vääristää mitoituksen laskemista.
Suomesta puuttuvat edelleen yhtenäiset, valtakunnallisesti sitovat ja vertailukelpoiset laatutavoitteet ja -mittarit ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalvelun toteutumiselle. Laatusuosituksia ja indikaattoreita on olemassa, mutta ne eivät ole kaikilta osin velvoittavia, ja käytännön toteutus vaihtelee hyvinvointialueittain.
Tilanne herättää kysymyksen ikääntyneiden yhdenvertaisuudesta: miten on mahdollista, että ympärivuorokautisen hoivan laatu ja asukkaiden arki vaihtelevat näin merkittävästi eri puolilla Suomea, vaikka palvelua säätelee sama lainsäädäntö? Riittävän henkilöstömäärän lisäksi on kysymys myös johtamisesta ja toimintakulttuurista. On kysymys siitä, millaiseksi ikääntyneiden viimeinen elämänvaihe yhteiskunnassamme ymmärretään.
Päivi Inberg
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.