Mielipide: Tuleva maakuntauudistus ei saa heikentää pelastuslaitoksen palveluntasoa
KSS Energian sähkösopimuksiin tulossa muutoksia
Uskaltaako meren jäälle? Näissä paikoissa pitää olla tavallista varovaisempi
Uusikuvassa esillä kolmen taiteilijan ensimmäinen yhteisnäyttely
Mielipide: Kenen käsiin sinä luottaisit 800 miljoonaa euroa?
Löytyykö koirasi nimi tältä listalta? – Suosituin pitää pintansa
Seksilelut saa pian Prismasta, pandemia-aika kiihdytti kysyntää – tällaisia seksivälineitä tulee tarjolle
Koiranpennun laittomasta maahantuonnista voi ensi vuonna rapsahtaa jopa 5 000 euron sakko ilman poliisitutkintaa – Tällaisia vaatimuksia eläimen pitää täyttää
Virolaiset kaahaavat taas ilman seurauksia: Peltipoliisit räpsyvät taajaan, mutta sakot jäävät lähettämättä naapurimaahan
Haminan kiirevastaanoton toimintaan ja aukioloaikoihin muutoksia 1.1.2022 alkaen
Mielipide: Ikäihmisten voimakas kasvu – hyvinvointia myös eläkkeellä
Suomalaista kansanterveyttä on rakennettu sodan jälkeen todella isoilla askelilla. Kansanterveys on parantunut ja pitkäaikaissairaiden osuus pienentynyt, mutta se ei kuitenkaan ole poistanut sitä, etteikö perusterveyden- ja sosiaalihuoltoon sekä erikoissairaanhoitoon jouduta panostamaan edelleen entistä enemmän resursseja. Monet kansanterveysongelmat ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan lääketieteen kehityksen myötä, mutta myös elintapojen muutosten kautta.
Vaikka monet kansanterveyden ongelmista ovat vuosikymmenten saatossa vähentyneet, ne ovat silti erittäin yleisiä. Joka kolmannella 75 vuotta täyttäneellä miehellä ja joka neljännellä naisella on todettu sepelvaltimotauti. Työssäkäyvistä noin joka neljännellä on merkkejä työuupumuksesta. Huolestuttavaa on myös se, että kansanterveyden myönteiset muutokset ilmenevät selkeimmin varttuneissa ikäluokissa, mutta nuorempien aikuisten terveyden hyvä kehitys on ikävä kyllä pysähtynyt. Positiivista kehityksessä on kuitenkin se, että terveiden elinvuosien odote tutkimuksissa näyttää runsaan vuosikymmenen aikana lisääntyneen yli kolmella vuodella.
Kotkassa väestön keski-ikä on lähes 47 vuotta, joka poikkeaa maan keskiarvosta reilulla kolmella vuodella. Tämä tarkoittaa, että Kotkassa yli 65-vuotiaiden osuus asukasluvusta on jo nyt yli 10 000 ja tämä osuus tulee kasvamaan jo seuraavan vuosien aikana useammalla tuhannella.
Ikäihmisten kasvava osuus Kymenlaakson väestörakenteessa tuo merkittävän paineen tulevan hyvinvointialueen päätöksentekoon. Ikääntymisen seurauksena sairaiden ja toimintarajoitteisten lukumäärä kasvaa väistämättä, vaikka sairastavuus pienenisi kunkin ikäryhmän sisällä. Tämä tulee olemaan suuri haaste tulevalle aluevaltuustolle, miten Kymenlaakson tuleva hyvinvointialue tulee järjestämään mm. ikäihmisten kotihoidon, perus- ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuoltolain mukaiset asumispalvelut kuin myös tarpeenmukaiset kuntoutus- ja terveydenhuollon palvelut laadullisesti ja määrällisesti niin, että voimme olla tyytyväisiä siihen, miten tulevaisuuden palveluverkosto on rakentunut.
Julkisessa keskustelussa esiin nostettu kysymys Kymenlaakson kaksinapaisuudesta sekä sen kielteisestä vaikutuksesta tulevaan päätöksentekoon hyvinvointialueella täytyy saada loppumaan. Uusien aluevaltuutettujen tulee yhdessä paneutua tähän kysymykseen perinpohjaisesti ja heittää ”sotakirveet” aivan muualle ja aloittaa yhteisen hyvinvointialueen järjestäminen ja kehittäminen rakentavassa hengessä.
Heikki J. Oksanen (sit.)
aluevaaliehdokas