Anjalassa ja Voikkaalla torjutaan vieraskasveja talkoilla
Missä ammut on?
Kansanmusiikki raikaa Kymenlaaksossa
Kädet saveen ja kuplivaa lasiin
Wiipurintien markkinat vie jälleen keskiajan tunnelmiin
Tapio Heino jäi eläkkeelle mutta ei vielä kiikkustuoliin
K-Market Hovinsaari saa uuden kauppiaan
Keskikosken museosillan painorajoitus Kouvolassa muuttuu
Mielipide: Presidentti ja Pride
Työ Kymenlaakson luonnon eteen toi ympäristöpalkinnon
Hyvä palvelu tekee iloisen mielen
Kiinteistöillä elinvoimaa Kotkaan
Arjan voitto nivelrikosta
Paikallista terveydenhuoltoa suurella sydämellä!
Monikanavaista mainontaa
Mielipide: Jääkiekkofilosofiaa
Olihan jääkiekon penkkiurheilijalle melkoinen iltapäivä 4.1.2020, saatiin jääkiekkoa yllin kyllin! Ei ollut valitettavasti mitään sanomista Suomen nuorilla Kanadaa vastaan. Näki heti, että Kanada menee ja lujaa ottaen heti Suomen pojilta luulot pois, ja niinhän siinä kävi, että taito oli se joka jylläsi ja myös tahtotila. Neljäs sija ei ole huono, mutta edellisen vuoden kullallehan se oli pettymys.
Oliko sitten Suomen valmentajan heikkoutta, että ei saanut sytytettyä joukkuetta samanlaiseen vireeseen kuin USA:ta vastaan. Joka tapauksessa niin hän kuitenkin itse sen ilmaisi haastattelussa, että ei osannut joukkuetta virittää oikella tavalla. Mene ja tiedä?
Tappara, yksi Suomen parhaimmista joukkueista pelaa niin kuin jääkiekko olisi taidetta. Pelaaja seuraa tilanteet silmä tarkkana ja jokaisella on yksi ja ainoa tavoite – maali! Viisikkona hyökätään ja viisikkona puolustetaan ja hyvä veskari kruunaa kaiken. Mutta oli myös mukava seurata kuinka paikallinen ylpeytemme KooKoo antoi takaisin, ja otti myös kaksi pistettä Suomen yhdeltä parhaimmaista joukkueista.
Tuo kansainvälinen pisteiden laskenta ei ole yhtään minun mieleeni, että jatko-ajan voittaja saa kaksi pistettä ja häviäjälle annetaan se säälipiste. Mielipiteeni on, että se joka ottelun voittaa, niin kaikki kolme pinnaa sen joukkueen plakkariin! Tämä meidän sarjajärjestelmämme myös kaipaisi jo hieman uudistumista ja isoa tason nostoa kauttaaltaan.
Ruotsin malli saattaisi olla Suomen jääkiekollekin piristysruiske. Esimerkiksi liigan neljä heikointa joukkuetta karsisi mestiksen kahden parhaimman joukkueen kanssa. Jossain vaiheessa keväällä pelattuna karsintasarja lisäisi kiinnostusta myös yleisössä, näin luulisin. Ainakin mestiksen kiinnostus saataisiin nousemaan, ja ehkä seurojen taloudellinenkin tilanne kohenemaan mestispaikkakunnilla. Oletan myös, että pelaajien taso siis nousisi jonkun verran, jos mestikseen saataisiin enemmän arvostusta juuri karsintojen myötä.
Olipa myös koskettava tarina Oden-Hakala perheen äidistä tv 2:lla (Tuhkimotarina). Yksinhuoltajaäiti tekee neljää työtä, että pojat saavat pelata kiekkoa. Historiassa on näitä tapauksia paljonkin, joissa vanhemmilla ei riitä paukut kattamaan lajin kustannuksia. Olisihan se hyvä jos paremmin taloudellisesti menestyvillä seuroilla olisi joku rahasto, josta pelaaja voisi anoa avustusta tällaisissa tiukossa tilanteissa – saattaa jo jossain ollakin mahdollinen.
Jääkiekko on joka tapauksessa Suomen suosituin joukkuelaji, jos lajia mitataan yleisömäärien mukaan. Ainakin Lumon-areenan toinen pääty on sen homman hoitanut kiitettävällä tavalla.
Toivotaankin, että tänä keväänä saamme seurata Kouvolassa ekat kunnon pudotuspelit, joten tsemppiä KooKoolle!
Ilkka Sarpola
Kuusankoski
(05) 210 4400
PL 238, 48101 Kotka
Kymenlaaksonkatu 10, 48100 Kotka (avoinna sopimuksen mukaan)
myynti@pkank.fi
aineistot@pkank.fi
toimitus@pkank.fi
etunimi.sukunimi@pkank.fi
Teija Piipari
Sivustomme käyttää evästeitä.